Taas on vierähtäny pari viikkoa

Yks päivä menin rannalle hetkeks yksin käristyyn ja lukeen espanjaa. Olin siellä jo hetken ollu ja aloin suunnitteleen lähtemistä ku yht äkkii mun vieres oleva poikaporukka rupes nauraan ja osotteleen muhu päin. Olin ekaks iha et wtf mitä mä nyt muka tein mut sit tajusin kääntyy ympäri ja huomasin et joku vanha pummi makoili noin metrin päässä musta ja vaa tuijotti.  Aattelin et ok, sil on selvästi jotai ongelmii, ja olin niiku mitää ei ois tapahtunu, laitoin vaatteet päälle, ja keräsin kamani. Mun kengät oli ihan sen ihme pummihyypän vieres ja yks pikkunen niist jätkäporukan pojist tuli ja ojensi ne mulle ettei mun tarttenu niit itte hakee, mikä oli kyl kieltämättä aika sulosta :D Lähin sitte kävelee keskustaan päin mis mun oli tarkotus tavata yks kaveri ja hetken pääst huomasin et se pummi seuraa mua. Hidastin vauhtii sillee et se käveli mun ohi mut sitte seki tietty alko hidasteleen. Siin vaihees rupes kyl oleen jo vähä liian kummallista, mut mul oli onnee ku sellane iso hevarijätkä tuli pyörällä ja sano et oli huomannu et se pummi seuraa mua ja kysy et haluunko et se kävelee mun kaa vähä aikaa. Selväjärkinen hevari vs. ihme ongelmainen pummi? Eka vaihtoehto vei kyl voiton vaikkei sekää nyt välttämättä mikää paras mahollinen. Pummi säikähti ku tää mun uus kaveri vähä kävi jututtamassa sitä ja se hevarityyppi osottautu lopun kaiken ihan mukavaks juttukaveriks. Kerto et sil on suomalainen tuttu, jota ensin en kyl uskonu alkuunkaa mut muutaman päivän päästä tää suomalainen tyttö lisäs mut facebookissa, eli ilmeisesti jotkut chileläiset puhuu tottakin :P  Ja toi pummitapahtuma ei tosiaankaa oo ainoo outo asia mitä mulle on tääl tapahtunu, tuntuu et oon koko ajan ku joku Liisa ihmemaassa ku jatkuvasti tapaa entistäkin kummallisempia ihmisiä ja tilanteita. Mut ainaki tähänastisten kokemusten perusteella suurin osa chileläisistä on oikeesti tosi ihania ja auttavaisia ja koittaa aina huolehtii et mul on kaikki hyvin :)

Viime viikolla meillä oli kaks tanssinäytöstä sen mun ryhmän kans, toinen tiistaina ja toinen lauantaina. Se tiistain juttu ei ollu mitenkää hirveen iso, ja meijän eka esiintyminen sillä koreografialla, mut iha kiva oli kumminki päästä esiintyyn. Aluks siinä oli sellane about 5minuttin improvisoiti osuus mitä kyl vähä jännitin ku mulle on oikeestaan aina suoraan kerrottu mitä pitää tehä mut ku vaa uskalsi heittäytyy nii kyl seki sitte meni hyvin ja oli tosi kivaa! Lauantaina sitte avattiin meijän toisella numerolla sellanen naapurikaupungin tanssitapahtuma, missä oli kaiken ikäsiä ja tasosia tanssijoita. Oli kivaa osallistuu avausnumeroon ja toi on koreogrefia mist oikeesti tykkään tosi paljon. Kaikilla oli päällä hyvä fiilis ja palautteen perusteella se kans välitty yleisölle. Koitan jostain metsästää videoo tosta esiintymisestä, toivotaan et jollai olis se:) Nyt sitte tällä viikolla alotettiin ideoimaan seuraavaa projektia, ja vaikuttais siltä et sen teemana ois turhautuminen. Tai siis et meijän pitää jokaisen miettii mikä asia ajaa meijät raivon partaalle ja turhauttaa tosi paljon ja miten siitä selviää, ja niitten ajatusten pohjalta lähetään rakentamaan koreogrefiaa. Ja mullehan tää tällä hetkellä sopii ku nenä päähän, koska tää vaihto oppilaana olo välillä tosiaankin on aika turhauttavaa…

Random välikommentti: sain vähä aika sitte tietää et jotku mun chileläiset kaverit lukee mun blogitekstei google translaten avulla, ja välil on tosi outoo kirjottaa ku muistan sen :D

Yks päivä viime viikolla lähettii Simonen kans maman mukaan Santiagoon ku sil oli siel oppitunteja, ja minä ja Simone kulutettiin aikaamme shoppailemalla sellasella isolla ja halvalla Patronato- nimisellä alueella. Siel oli myynnissä kyllä kaiken näköstä ja laatusta tavaraa, mulle tarttu mukaan lähinnä vaatteita. Siellä siis vierähti pyöriessä monen monta tuntia ja välillä pidettiin tauko ja täytettiin vatsamme completoilla, joka on tosi yleinen pikaruoka täällä. Vähä niinku hodari, mut siin on paljo enemmän tavaraa: nakki, tomaattia, avokaadoo ja majoneesia ja joskus kans sipulia. Se on tosi hyvää mut tajuttoman hankala syödä ilman et on vähintäänki koko suun ympärys ja nenä siinä avokadotahnassa :D

Mitäs muuta on tapahtunu.. Oon tanssinu ja surffaillu lisää ja kesäks suunnittelen hankkivani kortin kuntosalille mis mun sisko käy minkä pitäs olla hyvä. Ja yks päivä kattelin jotai ohjelmaa (Hannah Montana tai joku sen tapanen) disney chanelilta ton mun siskon tytön kans ja huomasin et mähä ymmärrän melkee kaiken mitä ne puhuu!! Woow edistyn:P Ja yks päivä saapu taas paketteja Suomesta!<3 toisessa luki että avaa heti, minkä paperit revin kyllä auki aika nopeesti, mut toisen kans pitää odottaa jouluun! :((

Tällästä paljastu äidin kokoomasta joulunodottelupaketista :)

Viime viikonloppu ei sitte ollukkaa mitenkää ihmeellinen, molempina päivinä lähin kyl ulos mut oli vähä kaiken näkösii ongelmii ja mutkii matkassa. Hengissä kumminki vielä ollaan ja terveenä. Perjantaina tosin koin ilosen yllätyksen ku lähin ulos mekossa joka oli Suomessa just napakka, etten ois voinu ola yhtää lihavampi ja viel pystyin hyvin puhee sen päälle:) eli en oo lihonnu wooooooooooooow!! Ahaha:D Nii monet mun kaverit nimittäin on lihonnu vaihos et pidin sitä enemmänki sääntönä ku poikkeuksena..

Täl viikol sitte tiedossa joku luokkaretken tapanen ja valmisteluu rotariesitystä varten, mikä pitäs pitää orientaatiossa tulevana viikonloppuna. Ja espanjaks kaikki!! Pitää valmistella hyvin, hahaha :D Ja sitte sieltä orientaatiosta lähetäänki suoraan sinne Patagonian reissulle mitä oon oottanu tosi paljon, aijon ottaa hirrrrrveesti kuvia! Näihin tunnelmiin tällä kertaa, ootte rakkaita!<3

Mut ryövättiin!:((

Olin eilen kaverin kans rannalla ottamas aurinkoo ja halusin tietää mitä kello on. Katoin et hetkinen, mä kyl suljin mun laukun vetskarin iha varmasti, ja nyt se oli auki! Aloin sitte ettimään mun puhelinta ja tyhjensin koko laukun mut eipä sitä tietenkää löytyny. Hetken penkomisen jälkee tajusin et hetkinen, nyt kyl puuttuu jotai muutaki ku puhelin; mikäs muukaa ku lompakko tietysti. Ja nyt ku tulin kotii nii tajusin et ne vei kans mun uuden ihanan iPodin ja kuulokkeet >:( Edelleenkää en ymmärrä et miten ne on sen onnistunu tekeen, mun laukku nimittäin melkeen koski mun päähän, vetskari kiinni ja suuaukko muhun päin. Enkä kuunnellu musiikkia yms eli ne osas olla tosi hiljaa. No, toivottavasti ne oikeesti tarvis rahaa, lompakon mukana meni nimittäin ihan mukava summa käteistä, pankkikortti, chilen id ja suomen id.. Positiivista tässä kaikessa kumminki on se, ettei ne tajunnu viedä mun kameraa ja niinku muutamat täällä jo mua muistuttiki, et mä oon fyysisesti kunnossa. Kaikki pitää ilmeisesti oppia kantapään kautta, ja olla tästälähin vielä entistäkin varovaisempi. Ne taskuvarkaat nimittäin ilmeisesti todellakin tietää mitä tekee!

..ja sitte ilosempia asioita!

(terveellinen lounas. Kuka sano et vaihtarina lihoo,häh!?:D)

Ihan ekaks pitää kyllä hehkuttaa et nyt on enää kuukausi aikaa pitkään ihanaan kesälomaan!! En oo ihan varma et kuin pitkä se ihan tarkkaan ottaen on mut lähemmäs kolme kuukautta nyt joka tapauksessa. Tekemistä on jo nyt suunnitteilla ihan mukavasti, mm toisien vaihtareiden luona vierailua muissa kaupungeissa ja huvipuistoretki Santiagoon luokkalaisten kans. Nyt tähän asti en oo mitenkää hirveen paljo voinu hengailla näitten mun luokkalaisten kans ku viikolla ne aina opiskelee kun niil on nii paljon kokeita. Kesällä kuitenki on toivottavasti enemmän aikaa sitten nähä niitäki, muutenki ku vaan koulun merkeissä. Ainoo asia mikä tossa kesässä vähän huolestuttaa on aurinko, mikä täällä todellakin on tooooosi voimakas! Nyt jo oon pari kertaa kärähtäny vaik on vasta kevät ja oon käyttäny aurinkorasvaa eikä oo ees ollu mitenkää hirveen kuumia päiviä.. Oon aika varma et kesän jälkeen tuun olemaan ihan musta:D

Oon tästä varmaa ennenki jo kirjotellu mut vieläkin aina yllätyn siitä kuinka kaikki muuttuu koko ajan. Siis ihan kaikki; suunnitelmat, ruokahalu, fiilikset, sää… Aluks se oli tosi turhauttavaa mut nyt siihen jo alkaa tottua ja huomaan itekki et ’chileläistyn’ eli alan myöhästeleen tapaamisista ja muuttelen suunnitelmia ihan tosta vaan :D Sää nyt muuttuu koko ajan varmaa johtuen siitä et on kevät, mut silti se on välil ärsyttävää ku ei aamulla kouluun lähtiessä oo mitää käsitystä et poltanko tänään naamani ku on nii lämmin vai tärisenkö koko päivän kylmästä. Ja toi ruokahalu ja fiilikset tosiaan muuttuu ihan jatkuvasti kans, mut kyl nyt huomaan et toi rupee vähän jo tasottuun.

Tossa vajaa pari viikkoo sitten mul oli tosi yks tosi huono päivä, ja koulussa vikoilla tunneilla istuessa tuntu et kaikki kaatuu päälle. En oikee ees tiiä et mikä sen laukas mut yhtäkii kaikki negatiiviset ajatukset ja tuntemukset vaa tuli mun päähän samaan aikaan ja rehellisesti sanoen täytyy myöntää et mun piti keskittyy etten ois alkanu itkeen siel luokassa. Aattelin et kyl se helpottaa sitte ku pääsen kotiin mut viel sielläki oli tosi levoton ja inhottava olo, joten soitin Lucianolle ja kysyin että voinko mennä niille. En ollu ikinä ollu siellä aikasemmin ja se paikka missä se asu näytti ihan Suomelta<3 Siel oli järvi ja mäntyjä eikä ympärillä ollu paljoo ihmisiä.  Tapasin kans yhen sen kaverin, joka on ollu vaihtarina Suomessa, Tapiolassa! Oli tosi mageeta vaa jutella Suomesta ja kaikesta muustaki sen kaa ku se hiffas milt must oikeesti tuntuu. Viel myöhemmin juttelin Lucianon kans ja pälätin yhtenä pötkönä kaikki ärsyttävät ja inhottavat ajatukset ulos mun päästä ja illalla ku pääsin kotiin nii oli kyllä hirmu paljon parempi olo:)

Seuraavana päivänä tosta juttelin viel yhen mun tanssiryhmäläisen kans ja se sano et; Come on! Millon sul on muka ollu asiat huonosti täällä? Sulla on kavereita, oot osa hyvää tanssiryhmää, voit mennä rannalle tai leffaan, otat surffitunteja, sulla on ihana perhe… Ja siinä sen noita asioita luetellessa tajusin et se on ihan oikeessa. Vaihto-oppilaana oleminen ei varmaan koskaan oo helppoo mut siitä lähtien oon oppinu katteleen vähä enemmän ympärilleni ja tajunnu et mul on asiat oikeestaan aika helvetin hyvin.

Tän mun ihanan perheen kans oon lähiaikoina kyl lähentyny entistä enemmän. Maman kans pystyn jutteleen oikeestaan kaikesta mistä haluankin, ja se aina muistuttaa mu et mun pitää muistaa kertoo jos on mitään ongelmaa tai ahdistusta. Mun siskon tyttö Josefa taas on nykyään jatkuvasti mun huoneessa leikkimässä jotain, esittämässä mulle sen tekemiä tanssiesityksiä tai toivomassa et laittaisin sitä tai sitä musaa soimaan. Se on tosi ihana, ja (pienellä kärsivällisyysboostauksella) tullaan hirmu hyvin toimeen. Nyt meille on kans tullu perheenlisäys, nimittäin pieni kissanpentu, jonka Josefa nimes Justiniks, koska on suuri Justin Bieber- fani :D Nimestä en nii välttämttä perusta, mut kolmikuinen vaaleenruskee kissanpentu on kyllä kieltämättä aika vastustamaton leikkikaveri :)

Tähän mennessä en oo alun orientatioo lukuun ottamatta tavannu yhtä ainutta rotary ihmistä, mut nyt viikonloppuna vihdoinki oli tapaaminen. Mulle ittelleni ei tosin ne kokoukset ois niin välttämättömiä, mut aiheutti kyllä hämmennystä ku Suomen rotarit aina muistutti et kokoukset on tosi täkeitä, ja täällä vaa sanottii et älä huolehdi, ei se oo nii vakavaa. Omia klbilaisiani tai counseloriani en siis edelleenkää oo tavannu, mut nyt tuolla tapamisessa näin muita vaihtareita ja rotareita, eikä kannata unohtaa sitä jättimäistä jätskiannosta jonka söin melkee kokonaan :D

Halloweeninä meillä oli superpitkä viikonloppu, eli maanantai ja tiistai molemmat vapaita. Menoa ja meininkiä kyllä olikin sinä viikonloppuna tosi paljon! Perjantaina mentiin parin vaihtarin kans sinne hiekkadyyneille (joista mulla ei edelleenkää oo kunnollista kuvaa mut tässä vähän esimakua) ja pian meijän seuraan liitty paikallinen kaveriporukka. Oli tosi kiva ilta, hengailtiin siellä ja juteltii ja vitsailtii ja kateltii tähtiä ja upeeta maisemaa. Ku oli aika lähtee ni joku heitti idean et pyöritään alas, ja minä hurjapäänä heti tietysti olin ensimmäisenä mukana. Se dyyni ei oo mikää ihan pieni, joten tuli aika kova vauhti ja alas päästyäni oli kyllä hiekkaa ihan joka paikassa. Mut hauskaa oli joka tapauksessa!

Lauantaina sitte rantailtiin päivällä muutaman kaverin kanssa ja illalla lähettiin ulos isolla tyttöporukalla. Matkassa oli paljon mutkia ja ongelmia, esim yks pyörty ja toisen laukku varastettiin, mut kaikesta huolimatta päästiin lopulta tanssimaan eikä ollu ihan läpeensä huono ilta kumminkaa.

Sunnuntaina piti herätä aikasin surffitunnille, minkä jälkee syötiin lounasta parin kaverin kans. Loppupäivänä en sitte tehnykkää oikeestaa yhtää mitään ku olin nii rättipoikkiväsyny. Maanantaina meni aamupäivä nukkuessa, ja illalla lähin mun kaverin mukaan sen töihin yhelle klubille. Auttelin vähä siellä mm lasien pesemisen kans, mut suuriman osan ajasta tanssin ku hullu, ja oli kyllä paras ilta pitkään aikaan! Oli halloween, mikä tarkotti et kaikilla (paitsi mulla ku en tienny:(..) oli kunnon panostus asut ja se teki viel kaikesta paljo kivempaa! Tiistai sitte kuluki mukavasti kaverin kanssa leffaillessa ja sushia syödessä.

Nyt viime viikonloppuna en tehny perjantaina mitää muute ku vaa menin tanssitunnille, mut lauantaina lähettiin blondi(eli vaihtari) porukalla ulos. Osa porukasta tuli kauempaaki, joten nukuttiin kaikki mun luona ja oli hirmu kiva ilta! Tanssittiin paljon ja juteltii ja jaettiin fiiliksii tähänastisesta vaihtovuodesta, ja täytyy kyl myöntää et oon hiukkasen kateellinen niille, jonka kaupungissa ei kukaan puhu englantii. Niitten espanja nimittäin on jo tosi hyvää! Tai no emmäkää nyt nii hirveesti enkkuu tääl enää puhu mut kumminki, kehittyishän sitä enemmän jos ei puhuis sitä yhtää. Muuten mun viikonloppuun sisälty surffausta, paljon (vähä liikaaki ilmeisesti) aurinkoo ja tosi paljon tanssia. Toi tanssi, siis se contemporary homma on kyl oikeesti tosi ihanaa, nytki valmistellaan koreografiaa jonku ison tanssifestarin avajaisiin. Oon todellaki onnekas et oon päässy mukaan toho ryhmään:)

Ja ainii!! Yks aamu saapu paketti suomesta äidiltä, mikä sisälsi ruisleipää, suklaata ja mun ittelleni vuos sitten protulla kirjottamani tulevaisuuskirjeen. Ai että maistu kunnon leipä maidon kanssa hyvältä tän pullan jälkee mitä täällä aina syödään! Ja suklaakin tuhoutuu tässä kirjotellessa kovaa vauhtia :D

KIITOS ÄITI<3

Väsyttää..

Täällä oloaikana mua on väsyttäny koko ajan, eikä auta vaikka nukkuisin vaikka kuinka, aina tulee väsymys nopeesti takasin. Varmasti johtuu kaikesta uudesta ja ennen kaikkee uudesta kielestä, mut nyt se rupee pikkuhiljaa jo ärsyttämään.. Nytkin mun pitäin itse asiassa olla tanssitunnilla, mut oon vaan yksinkertasesti niin poikki et oli pakko skipata tänään.

Täällä on ollu paljon protesteja johtuen yliopiston maksullisuus vs ei maksullisuus asiasta. Melkeen joka viikko nyt ainaki reilun kuukauden ajan on ollu yks ja tällä viikolla kaks. Niissä on se hyvä puoli et pääsee koulusta aikasemmin eikä tartte pitää koulupukua, mut aika suurta tuhoo ne kyl aiheuttaa, ainaki sen mukaa mitä oon telkkarista katellu. Ja joskus jos sattuu väärään paikkaan väärään aikaan nii saattaa joutua alueelle mis on kyynelkaasua ja se sattuu, ei kiva :/

..pitääpäs kaivaa oikeen päiväkirja esille ja kattoo et mitä sitä on oikee tullu tehtyä täs lähiaikoina.. Taitaa olla reikiä päässä ku ei oikee muistu :D

Joo, ainaki yks päivä viikonloppuna lähettii luokan tyttöporukan kans ulos. Katottiin eka Chile- Arigentiina futismatsii mut siin vaihees ku tulostaulu näytti 4-1 Argentinalle nii päätettii et ei aijota kattoo loppuun :D Mentii sitte syömään pitsaa, mikä jälkee oli tarkotus lähtee tanssimaan. Lopun kaiken ei kuitenkaa päädytty muualle ku mäkkäriin syömään jätskiä ja juttelemaan brittituristeille.. Noh, iha jees ilta kumminki :)

Näil on tosi paljon kokeita koko ajan joten viikolla mul ei oo hirveen paljoo tekemistä ku kaikki opiskelee. Nään kuitenki muita vaihtareita ja käyn siellä tanssitunneilla, jotka on toooooosi ihania! Taas on koreografia tekeillä johonki tanssitapahtuman avajaisiin:)

Yks päivä täällä oli sellanen 'tuhat rumpua' niminen festivaalijuttu, johon osallisuttiin ton tanssiryhmän kans afro koreografialla. Tunnelma oli aivan mahtava ja paikalla oli varmasti enemmänkin kun tuhat rumpua :D Tanssittiin kulkueen mukana ja matka oli pitkä, mut rumpujen soitto ei lakannu eikä tunnelma laskenu milliäkään koko aikana. Päivä oli tosi kuuma ja meillä oli muutama 'huoltomies' jotka aina kanto meille täytettyjä vesipulloja. Mut iso osa siitä vedestä kyl itse asias meni siihe ku ne heitteli sitä meijän päälle, ja tuli ihan tarpeeseen kyllä, muuten oltais varmaan kaikki läkähdytty kuumuuteen. Upee päivä oli vaikka illalla särkiki jalkoja aika mukavasti! Lähtisin uudestaan millon tahansa :)

Ton mun siskon tytön Josefan kans oon tullu paljo läheisemmäks nyt viimeaikoina! Se on tosi ihana ekaluokkalainen ja sen kanssa höpötellessä oppii paljon kieltä :) Aika hölmö se kyllä on, mutta ihanalla tavalla. Ja kaunis (paitsi et nyt silt puuttuu kaks hammasta..)! Menee malliks johonki joulukuvastoon :) ...Kasvovärit tuottaa täällä suurta huvia päivittäin, niinkun kuvasta näkyy :D

Yks päivä nähtiin kaikki Viñan lähettyvillä asustelevat vaihtaritytöt yhen niistä kotona ja oli ihana jakaa ajatuksia! Perheen tyttö opetti meille kans vatsatanssia mikä oli tosi hauskaa, ja hetken päästä tajusin et hetkinen, olohuonehan on täynnä tanssivia sukulaisia taaperoista isoäitiin! Tätä ei kyllä tapahu siellä kotisuomessa, ihanan spontaania!

Tääl on nyt jo ollu monena päivänä nii lämmin et on voinu menä rannalle<3 Ja oon kuvaillu paljon graffiteja, ku ne on nii mageita ja täällä niitä riittää! Tässä fiilistelykuvia :)

terkkuja :)

Hyvä päivä:)

Tänään oli tosi kiva ja chilli päivä, ja hyvä fiilis pysy ihan koko päivän:) Aamulla heräsin herätyskellon pärinään (vaikka on sunnuntai..) keräsin kimpsut ja kampsut, nappasin aamupalaa ja sitte Luciano jo oliki ovella koputtelemassa. Otettiin micro Con Coniin, siellä tavattiin Anto ja otettiin kurssi kohti rantaa. Anto ja Luciano on nimittäin jo jonkun aikaa käyny surffitunneilla ja tänään sitte päätin lähtee mukaan. Kiskottiin märkäpuvut päällemme, napattiin laudat ja pienen lämmittelyn jälkeen mentin veteen. Vesi on täällä niin kylmää ettei siellä lilluskelu pitempiä aikoja tulis kuuloonkaan pelkissä bikineissä, mut sen puvun kanssa ei ollu yhtää kylmä:) Se surffaus oli tosi vaikeeta mut hauskaa, ja tunnin aikana tuli kyllä nieltyä aika paljon sitä suolavettä :D Kaatuilin nimittäin miten päin milloinkin, mut pikkuhiljaa sitä rupes tajuumaan ja muutaman kerran pääsinkin jo laudalle seisomaan iha ilman apua! Vaikkei se varmaa nii coolilta näyttäny (ensin hirvee räpiköiminen et saan itteni sihdattua oikeeseen asentoon, sitte jotenki ihmeen tuurilla onnistun nappaamaan sen aallon ja lopulta heilun sen laudan päällä muutaman sekunnin seisoalteni kunnes pläjähdän veteen) nii tuli kyl mahtava fiilis siitä ku onnistu :D Ens viikolla uudestaan!!

Tunnin jälkeen oli kiljuva nälkä, ja kun tulin kotiin nii löysin Lornan ja sen poikaystävän grillailemasta lihaa ja kanaa lounaaks parvekkelta. Täydellistä! Syötiin yhessä, mikä jälkeen päätin lähtee lähirannalle käristymään ja opiskeleen vähä espanjaa. Makoilin siellä aikani, eikä menny kauaa ku sain seuraa: Argentinalainen vaihto-opiskelija. Se oli tosi mukava ja taas huomasin kuinka paljon oon oikeestaan oppinu espanjaa!! Juteltiin pitkät pätkät ja sen kokemukset vaihto-oppilaana olemisesta kyllä tavallaan lohdutti mua, ku sillä oli ollu aluks iha samoja ongelmia kun mulla, siitäkin huolimatta et sen äidinkieli on espanja. Ei huolta siis:) Tehtiin kans sen  kanssa pieni kävelylenkki ku halusin nähä Valparaison graffiteja ja se täällä jo pitempään asuneena tiesi hyvät paikat. Oli kyllä tosi upeita ja otin paljon kuvia, lataan tänne blogiin heti ku vaan saan jostain revittyä sen USB kaapelin mun kameraan..

Tällä viikolla ei oo kai muuten tapahtunu mitää hirveen erikoista. Maanantaina koulua ja lounas kaverin kanssa, tiistaina koulua ja piti olla tanssitunti mut ei ilmeisesti ollukkaa kosk vaa venailin siellä eikä kukaa saapunu paikalle. Keskiviikkona sitte oli onneks tunti ja rakastun kyl toho contemporaryyn joka tunti vaa enemmän ja enemmän! Onneks se on kolme kertaa viikossa, haha:D Aika jäljessä siellä kyl oon nytte ku en oo päässy meneen kahteen viikkoon, mut kirin niitä muita kiinni pikkuhiljaa. Keskiviikon tunnilla se opettaja oli vähä nyrpeen olosena ku en ollu ollu tunneilla nii pitkään aikaan mut perjantaina se jo kehu et tein tosi hyvin, ehkä mä sitte oikeesti ansaitsen paikkani siinä ryhmässä:) Perjantai-iltana ton tanssitunnin jälkeen kiiruhdin kotiin ja aloin ettimään jotain menomestaa illaks. Lopulta sitte naapurin Pipe nappas mut mukaansa yksiin kemuihin ja oli kyllä ihan mukava ilta:) Tosin mielummin aina lähtisin johonki tanssimaan ku vaan istumaan jonku kotiin ja juttelemaan, ku toi juttelu osuus ei vielä ihan suju niin kätevästi :D Vietin sitte yön siellä ja aamulla käppäiltiin Pipen kanssa kotiin ja kävin taas juoksemassa. Eipä sen kummempia! Täällä on nyt alkanu oleen selkeesti lämpimämpi, ei joka päivä shortsikeli mut nyt esim tänään ja eilen iha kunnon lämpötilat et pysty meneen rannalle ruskettuun:)

..Ainii!! Pitipäs vielä kertoo että tänään täin täällä ekaa kertaa pari eksyneen/hämmentyneen näköstä turistia! Niitä ihmetellessä tuli sellanen olo et mä asun täällä ja tiiän miten asiat toimii :DD ..ei ehkä pitäis piristyä muitten tietämättömyydestä mut en voinu sille mitää:P

Paluu kököttämään koulun penkille!

Tänään oli siis eka koulupäivä lomien jälkeen ja saman laisena tylsänä se jatku ku ennen lomiakin! Ainut ero tosin oli et en oo enää iha nii hukassa ja voin olla vähä rennommin koulussa ku tunnen porukkaa hiukkasen paremmin. Koulun jälkeen Käytiin luokkakaverin kans yhessä syömässä ja ku pääsin kotiin nii mama ilmotti et puolentoista tunnin päästä pitäs lähtee Manuelin (host veli) vaimon synttäreille. Ennen sitä oli kumminki just sopivasti aikaa käydä juoksemassa hetki ja pian lenkiltä tultuani huomasinki istuvani keskellä sukujuhlia. Nää suvun tapaamiset on täällä must tosi ihania, kaikki tuo aina jotain ruokaa joten sitä todellakin riittää ja tunnelma on rento. Mun osalta tosin suurimmaks osaks kuuntelua mut ei se nii haittaa:) Ja lapset on tosi ihania!! Ne aina juttelee mulle iha innoissaan :D

Edellisen postauksen kirjotin vissiinki keskiviikkona.. Kamala ku en muista mitä tein torstaina..?? Eiku joo, kävin syömässä Simonen kanssa. (eipä ollu kyllä hirveesti muistettavaa tossa..) Ollaan molemmat iha rakastuneita tohon Youghurt Life nimiseen jätskipaikkaan! haahhaha, jotenki vahingossa aina eksytään sinne ku ollaan siel ostoskeskuksessa :P Perjantaina lähettiin kavereiden kans yhen mun luokkalaisen Claudian 'kesämökille' Olmueen. Mentiin metrolla ja microlla nii lähelle ku pääsi, mut siitä oli vielä noin 40 min kävelymatka perille asti.. Oli jo myöhä ja pimeetä ja aika jännä matka. Pistettiin tosin pojat kävelemään meijän eteen ja taakse :D Perille kuitenki päästiin ja siellä grillailtiin ja oli lopun kaiken tosi kyllä kiva ilta/yö :) Tosin mä olin taas kerran eka joka meni nukkumaan, mut järkeilin ettei musta ehkä oo puoliunisena iloo juur kellekkään ku en kumminkaa pystyis ymmärtään melkee yhtää espanjaa! Seuraavana päivänä syötiin lounasta siellä porukalla ja siivoiltiin ja lähettiin takasin kohti Viñaa. Illalla oli tarkotun lähtee Simonen kans ulos mut sit tuli SÄHKÖKATKOS eikä voitu lähtee:(( Sillon vissiinki oli sähköt poikki melkee puolelta Chileltä ja se kyl aiheutti hämminkiä..  Menin sitte nukkumaan ku ei kerran ollu valoja ja tais olla iha hyvä idea koska nukuin seuraavana päivänä yli puolenpäivän!

Eilen illalla mulla oli pieni ahdistus päällä ja must tuntu etten täytä täällä ihmisten odotuksia musta. Pyöriskelin sitte hetken sängyssä mut en saanu nukuttua ja päätin mennä juttelemaan mamalle joka oli vielä hereillä. Ja kuinka ihana se onkaan ku se jotenki onnistuu selittään asiat espanjaks sillee et jopa minä tajuun ja sain purettuu mun huonoo mieltä ja sain halin mitä kaipasin ja mama muistutti mua et aina jos mul on huono mieli jostain nii mun pitää kertoo sille. Se on aivan ihana<3 Tänään on paljon parempi olo :)

Lomalla (osa2)

Nonniin, nyt on taas aikaa kirjotella lisää :) Hiekkadyynipäivän jälkeen seuraava kirjottelemisen arvonen juttu on vissiinkin parin koulukaverin synttärikemut. Sinne lähettiin isolla porukalla makuupussien kanssa, koska lähes kaikki vietti yönsä juhlapaikalla. Porukka oli mulle suht vierasta (tai no ei vierasta muttei nyt ihan tuttuakaan) ja yhdistettynä mun ei-niin-hyvään biletysfiilikseen lopputuloksena oli mun osalta aika laimee ilta/yö. Tutustuin kyllä aika moniin kivan olosiin tyyppeihin, mut tuntu jotenki et mun kaikki aika siellä meni ihmetellessä et kenen kanssa mun oikein pitäs puhua ja missä porukassa seisoskella. Kaikki nimittäin jotenki liikku hirveen paljon koko ajan ja vaihteli porukkaa eikä kukaan istunu 5min pitempää paikallaan joten olin ison osan ajasta varmaan aika hölmön näkösenä vaan tallustelemassa ympäriinsä.. Oisin ollu valmis nukkumaan jo siinä yhen aikoihin, mut kun menin huoneeseen missä mun ja parin muun tytön oli tarkotus nukkua, nii huomasin et se on ihan täynnä porukkaa -.- Väsyneenä en ymmärrä espanjasta sitäkään vähää mitä normaalisti, joten kökötin siellä puoliunessa erittäin epäsosiaalisena ja toivoin vaan et pääsisin vihdoinki nukkumaan. Sitte joskus ehkä 3-4 aikoihin porukka vihdoinki asettu nukkuun, ja mikäs mukaan sieltä sitten tupsahtaa kun maanjäristys!! Ei ollu iso, mut sellanen kumminki et kaikki taas rupee pälättään ja selittään ja valot uudestaa päälle.. Siinä vaiheessa olinki sitte jo niin kuoleman väsyny et nukahin joka tapauksessa, vaikka kaikki suurin piirtein huus mun ympärillä :D Aamulla lähes kaikilla oli asiaankuuluva laginen fiilis enkä siis kotimatkankaan aikana onnistunu sosialisoitumaan. Ärsyttää 'heittää hukkaan' tollaset tilaisuudet tutustua uusiin ihmisiin ja saada kavereita, mut aina ei vaan kertakaikkiaan pysty oleen se maailman sosiaalisin ilopilleri.

Seuraavana päivänä hengailin vaa hetken muutaman kaverin kanssa ja käytiin syömässä porukalla ku yhellä niistä oli synttärit. Ja sain vihdoinki ostettua sim kortin mun puhelimeen!! Tai no itse asias sain sen ilmaseks, en kyl tiiä miks, kassatyyppi vaa selitti et kosk oon ulkomaalainen (!!??) Mut ei haittaa mua, hyvin toimii! :P Torstaina sitte lähettiin maman ja Josefan (siskon tyttö) ja Diegon (veljen poika) kanssa Papudoon tädin asuntoon kylään muutamaks päiväks. Papudo on about tunnin ajomatkan päässä täältä, sellanen pikkunen rantakaupunki. Siellä oli alkupäivinä aika pilvistä ja viileetä, mut jotenki noi pikkulapset kuitenki tarkeni leikkiä vedessä, hui! Siellä mulla oli sellanen parin päivän 'masennus' kausi kun rupesin miettiin et mitä mä oikeen teen Chilessä, et eihän mulla oo täällä yhtään mitään. Niiden päivien aikana kuitenki tulin tosi paljon läheisemmäks noitten lasten kanssa ja opin paljon espanjaa, ja viimesenä Papudopäivänä ei ollu enää masennuksesta tietookaan, vaan juttelin ilosesti lasten kanssa ja Diego jopa kommentoi et 'sä puhut tosi paljon enemmän espanjaa nyt!' Tuli kyllä huimasti parempi mieli :) Yhtenä päivänä tuolla lähin mun supermiesurheiluhullun host sedän kanssa patikoimaan sellaselle pienelle syrjäselle rannalle. Päästin perille ja mä keräilin vähän simpukoita ja kiipeilin siellä kallioilla ja näin saukon! (tai joku sellanen vastaava siellä pulikoi..) Oli ihana paikka, mut onnistuin pudottaan mun puhelimen veteen ja se meni tietty rikki :((

Papudon reissun jälkeen olikin sitte jo 18pv, eli Chilen itsenäisyyspäivä, jollon vietetään tosi paljon aikaa perheen kanssa. Lähettiin sitte lounastamaan Viñan ramadalle, mikä on sellanen iso, vähän jotain karnevaalin ja torin välistä oleva juttu. Paljon ihmisiä ja hulinaa ja Chileläistä ruokaa ja muita perinteisiä juttuja ja pelejä ja arvontoja ja huvipistolaitteita jnejne.. Tykkään tollasista paikoista mis on paljon ihmisiä ja tuolla tuli kyllä vietettyä tosi kiva päivä! Ja päivän aikana tuli pari kertaa taas sellanen 'kuulun (melkeen) perheeseen' tunne :) Illalla sitte lähin Lucianon kans ulos ja mentiin Reñacaan syömään ja lagailemaan rannalle, minkä jälkeen oli tarkotus tavata muut tyypit ja lähtee yhessä takas sinne ramada paikkaan. Yks toisensa jälkeen porukka kuitenki peruutti ja loppujen lopuks huomattiin Lucianon kans et ollaan vaan kahestaan. Päätettiin mennä kumminkin ja siellä kyllä sitte törmäiltiin tuttuihin :) Maistoin kans vihdoinkin 'terremoto' nimistä juomaa, mistä kaikki on jaksanu mulle vouhottaa mun tänne tulosta saakka :D Luciano halus opettaa mulle miten tanssitaan jotain Chileläistä tanssia, mut Viñan ramadalla oli bändi joka soitti pelkkää quecaa mikä oli tylsää.. Päätettiin sitte mennä Valparaison ramadalle missä piti olla enemmän bändejä, mut ei lopun kaiken koskaan päästy perille asti koska päätettiin et se on liian vaarallista ku se alue on vähä hämärä.. Pyörittiin siis Viñassa vielä hetki ja napattiin micro millä päästiin kotiin nukkumaan.

Seuraavana päivänä (eli maanantaina??) lähettiin taas perheen voimin lounastamaan, tällä kertaa Valparaisoon yhteen tajuttoman hyvään seafood ravintolaan. En oikeen tienny et mitä kannattais tilata, joten luotin Lorna siskon neuvoihin ja söin alkupalaks simpukoita, mitkä oli paistettu uunissa ja missä oli juustoo päällä. Oli kyllä parhaita simpukoita mitä oon ikinä syöny, omnomnom!!!:) Varsinaiseks ruoaks sitte söin sellasta rapupaistosta, mikä oli kans toooosi hyvää! Syömisen jälkeen kiiruhdin kotiin, koska suomimummu oli tilannu multa skypeajan ja halus jutella mun kanssa. Hyvin onnistu mummulta skypen käyttäminen ja oli kia vaihtaa kuulumisia!:) Iltapäivällä lähin sitte käymään keskustassa ku halusin lähettää kirjeen ja shoppailla vähän, mut kaikki kaupat oli kiinni itsenäisyyspäivähommeliinien takia.. Oli kumminki ihana ilma joten päätin kävellä kotiin jätkikioskin kautta. Hyvä suunnitelma muuten, mut en tajunnu et ihan muutama ihminen saattaa haluta jätskiä aurinkoisena kevätiltana, varsinkin ku liikkeellä oli paljon lapsiperheitä. Lopun kaiken tuli mun vuoro ja tallustelin kotiin tyytyväisenä jättiläisananasjätskitötterön kanssa :P Täällä on ihan tajuttoman paljon eri jätskimakuja!! hahaha, taivas, nam<3 :D

Illalla en tehny juur mitään, koska seuraavana päivänä piti nousta aikasin ku lähettiin luokkakavereiden kans Maitencilloon, sellaseen rantamestaan. Sää ei kuitenkaa oikeen suosinu meitä, oli aika viileetä ja pilvistä. Kaikesta huolimatta oli kuitenki ihan mukava päivä, pelattiin lentistä ja syötiin empanadoja (voisin elää empanadoilla...) ja pari hullua yritti bodyboardingia! ..tai siis yritti sen takia et ei ne siellä kylmässä vedessä niin kauaa viihtyny et ois ees päässy alkuun :D Kesällä kyllä aion opetella!! Meijän oli kans tarkotus mennä ratsastamaan mut hevosia siellä paikassa oli liian vähän.. Tai meitä liian paljon! :P Illansuussa päätettiin et nyt lähetään takasin Viñaan ja mentiin pysäkille oottelemaan bussia. Saatiin kuitenkin odotella yli tunti, koska kaikki ohi ajavat microt oli ihan tupaten täynnä. Siinä vaiheessa ei ollu enää nii kivaa ku kaikilla oli tosi kylmä ja väsytti, mut vihdoinki yks micro nappas meidän kyytiin ja päästiin takasin kotiin.

Tänään sitte on ollu aika rento päivä, nukuin pitkään ja lähin ostarille syömään Simonen kanssa. Aina kun me nähään niin molemman vaa pälättää hirveetä vauhtia ku on nii paljon kerrottavaa, ja vaik ois kunka nälkä, nii ruokapaikan löytämiseen ehtii keskittyä vasta noin 15min selityksen jälkeen :D Iha hyvä juttu sinänsä, ainaki riittää juteltavaa:) Saatiin kuitenkin jotain syötyäkin siinä pälättämisen lomassa, ja sitte lähettiin metsästämään mulle mp3.sta ku nyt en oo voinu kuunnella musaa ku se mun iPhone tippu veteen.. Mentiin sitte sellaseen elektroniikkakauppaan ja ostin 'feikki iPodin' (eli mp3sen joka näyttää iPodilta..) Se oli tosi halpa ja olin iha innoissani et jeejee, nyt voin vihdoinki taas kuunnella musaa! Mut ku pääsin kotiin ja tutkimaan ostostani nii eihän se tietenkää toimi :( ..tai sitte en vaa osaa sitä oikeen käyttää.. Siinä on kumminki kuulemma 3kk takuu elikkä meen varmaan kuitti kätösessä selittään takasin sinne liikkeeseen tässä joku päivä.. En vaa pysty elään ilman musiikkia!! Enkä voi lähtee lenkille ilman musiikkia! Ja käveleminen on toooosi tylsää ilman musiikkia!   :( Toivottavasti saan jonku toimivan musavekottimen pian!

Siinäpä sitten tähänastiset seikkailut, katotaan mitä loppuviikosta tapahtuu! Yks kaveri aikoo ehkä pitää jotkut kemut perjantaina, ja tänään kysyin siltä et pitääks se ne vai ei. Ei kuulemma vielä tiedä.. Joo, mutta asia saattaa muuttua.. Miten ihmeessä Chieläiset suunnittelee niitten elämää ku mikään ei oo ikinä varmaa ja kaikki muuttuu vielä 30 min ennen lähtöä? :D Eli en siis osaa yhtään sanoo mitä loppulomasta tulee tapahtuun, sen tietää sitte vasta jälkeenpäin :P Ainakin Simonen kanssa ois tarkotus lähtee ulos taas lauantaina, sen nyt pitäis ainaki onnistuu, ku Simone on tanskalainen, eikä vielä hirveen chileläistynyt :D

Lomalla (osa1)

Nonniin, nyt on jo yli puolen lomasta hujahtanu nopeesti ohi, ja alkujännityksestä huolimatta tekemistä on löytyny ihan mukavasti! :) Eka viikonloppu tosiaan meni sairastellessa, mutta heti kun siitä päästiin niin maanantaina lähin ulos syömään lounasta luokkakavereiden kanssa. Kun mahat oli saatu täyteen niin otettiin micro naapurikaupungin jättimäisille hiekkadyyneille.

!!!!(tieoisku)!!!! Micro on siis täällä yleisin julkisen liikenteen kulkuväline, niinkun pikkubussi, ehkä vähän reilu puolet Suomen busseista. Lipun hinta on Suomen julkiseen liikenteeseen tottuneille naurettavan halpa, 400 pesoa, eli noin 0,6€. Tuo on täällä vielä korkea hinta, koska mulla ei oo vielä opiskelijakorttia, jolla matka maksaa puolet vähemmän. Microilla ei oo mun tietääkseni mitään aikatauluja, tai ainakaan en oo vielä kertaakaan nähny niitä käytettävän jos sellaset on. Jos siis haluu päästä johonkin, pitää vaan mennä pysäkille ja valita ohikiitävistä microista se joka menee oikeeseen paikkaan. Se valintakohta sitten onkin se hankalin, koska jokaisessa microssa on vaikka kuinka monta pientä kylttiä ja lappusta, joissa lukee paikkojen nimiä, ja sitte on vielä se numero. Tekstin niistä kylteistä erottaa vasta kun ko micro on jo aika lähellä, ja sitte pitää muistella että onko tekstin ilmottama paikka lähellä sitä paikkaa mihin haluu sillä kertaa päätyä ja jos siinä pähkäilee liian pitkään niin micro on jo hujahtanu ohi! :D Tähän saakka oon kumminki onnistunu aina päätymään sinne minne oon halunnukki, tosin muutaman kerran on tullu pieni nähtävyyskierros tehtyä. Kuljettajat on kuitenkin yleensä tosi mukavia ja neuvoo mielellään missä hypätä pois:)

Juu elikkä yhellä tollasella microlla päädyttiin sitten luokan kanssa sinne dyyneille, ja oli kyllä vaikuttava näky! Jättimäiset oranssit hiekkadyynit kohos turkoosista tyrskyävästä merestä ja kaikki mun luokkakaverit oli 'ripoteltuna' pitkin dyyniä kiipeämässä ylös. Siinä hetkesä harmitti kyllä tosi paljon ettei sattunu kameraa mukaan! Ihmettelin siinä hetken ja muiden esimerkkiä seuraten aloin kiipeemään kohti huippua. Dyyniä pitkin kiipeeminen on tajuttoman raskasta ja hankalaa kun joka askeleella ylöspäin liukuu vähintään saman verran alaspäin :D Jotenkin onnistuttiin kaikki sinne huipulle kuitenkin räpiköimään, ja sitten laskettiin sellasella laudalla sieltä alas ja kiivettiin taas ylös jnejne! Hauskaa oli, mutta ton jälkeen löyty kyllä pari päivää hiekkaa mitä kummallisemmista paikoista, mm korvista :D Joku päivä kyllä meen tonne uudestaan ja otan kameran mukaan!!! :)

Nyt pitää kuitenkin taas kiitää, lähen syömään lounasta ulos Simonen ja jonkun sen kaverin kanssa ja yritän onnistua lähettämään kirjeen Suomeen.. :) Kirjottelen lisää lomaseikkailusta piakkoin!

Kipeenä :(

En ookkaan nyt pitkään aikaan kirjotellu tänne, mut nyt sairastellessa on aikaa vaikka muille jakaa..  Flunssa/kurkkukipu/pääkipusysteemi on nyt mun kohdalle osunu eikä oo toivookaan et voisin lähtee illalla ulos:( Aikani kuluks siis kertailen viimeviikon tapahtumia tänne!

Koulusta alko kahen viikon loma eilen ja sen takia meillä oli sellanen tanssinäytös vikana päivänä. Meidän luokka tanssi sellasta perinteistä pääsiäissaaren tanssia sau sau:ta, mikä oli musta hirveen hauskaa! Koreografia piti kehitellä itte ja sitä tehdessä ja esiintymisasuja vääntäessä kyllä tulin taas huiman paljon läheisemmäks luokan kanssa:) Kun näytös oli ohi, niin kaikki oli ihan innoissaan et jeejeenytalkaalomaaaa!!! Mut mä huomasin et oon ennemminki peloissani ku innoissani! Tajusin nimittäin et koulu on ollu mulle sellanen turvapaikka, jossa aina nään kavereita ja voin olla sosiaalinen, mut nyt pitäis jotenki ihan itte järkätä tekemistä kaheks viikoks.. Tunnen kyllä tosi paljon porukkaa, mut vaa ihan muutaman sellasen jota voisin pyytää kahestaan tekeen jotai :/  Facebookkiin kuitenkin päivittelin että saa ilmotella jos joku haluu tehä mun kans jotain, toivottavasti siitä on jotain apua :D Huomenna ainakin on jo yks menomesta tiedossa, jos vaan oon menokunnossa.. Pitäkää peukkuja pystyssä!!

Sau Sau tytöt: (kuvitelkaa vaa, meni hetki liimailla noi kaikki höyhenet :D)

Nää tanssi ja voimistelukuviot on vielä vähän hämäriä, en oikeen tiiä et mitä nyt alan treenaamaan ja mitä en.. Kävin tällä viikolla yks päivä kokeilemassa sellasessa contemporary dance ryhmässä, mikä on kuulemma jotenki ’more professional’. Tosi hyviä tanssijoita siellä kyllä oli, ja opettaja osas asiansa. Olin siellä nuorin ja kielen takia taas vähän hukassa, mut opettaja käski tulla ens viikolla uudestaan, joten ilmeisesti pärjäsin tarpeeks hyvin! :) Tykkäsin kyllä tunnista tosi paljon, mielelläni meen takasin! Jos nyt päätän jäädä tohon ryhmään niin treenejä ois kolme kertaa viikossa, mikä kuulostaa itse asia aika sopivalta. Toi ois mulle kans vähä sellasta hermolepoo tästä kielestä, ku tanssitunnilla ei hirveesti tarvii yrittää puhua. Ja tietty tanssiminen on tosi tärkee osa mua itteeni, en pärjäis koko vuotta ilman sitä! :D

Yks päivä koulussa tällä viikolla, oisko ollu keskiviikkona, tunsin pienen maanjäristyksen!!! Se kesti ehkä vaan 10 sekunttii ja oli ihan minimaalinen mut kumminki!! Se oli oikeestaan aika mageeta :P ..tai no, mun ei ehk pitäis ajatenna niin kosk se on oikeesti aik ikävä juttu mut kumminki.. Ja se oli jotenki huvittavaa must miten meijän enkun ope suhtautu siihe ku yks luokkakaveri oli just alottamassa esitelmää ku toi tärinä tuli nii maikka vaa sano et: ’hei se on vaa pieni maanjäristys alotas nyt se esitelmä!’ (????) ..kaippa niihi sit ollaa tääl nii tottuneita :D

Se on hassuu miten läheisyys on täällä nii eri juttu ku Suomessa. Koulussaki kaikki vaa halailee ja poskipussailee toisiaan koko aika ja istuu sylissä jnejne.. Ihanaa musta, oon jo nyt tosi sujut sen kans. Varmaa sitte ku tuun takas Suomeen nii tulee oleen isompi ongelma tottuu siit pois, oon iha varma et ekoina kuukausina siellä oon aina halailemas ja pussailemas kaikkii, varokaa vaa :D:D

Viime viikonloppuna onnistuttiin vihdoinki tapaamaan sen tanskalaisen vaihtarin Simonen kanssa ja lähettii yhessä ulos. Oli kyllä ihanaa päästä pälättämään kaikki ärsytykset ja hankaluuden jonku kans joka on ihan 100% samassa tilanteessa ku minä! Simonen kans klikkaa superhyvin ja illan kruunas se et päästiin vihdoinki tanssimaan oikeen kunnolla ja dj soitti hyvää musaa :) Sovittiin et tehään tästä vähintään kerran kuussa toteutettava perinne! :P

Hahaha, eilen juttelin yhen mun kaverin kans facebookissa vaa kaikista random asioista ja yhtäkkiä se sano et ’sun kyl pitää oppii puhumaan niinku nuoret täällä, sä kuulostat tosi hassulta!’ :D Ja voin kyl uskoo, kuulostan varmaa aik huvittavalta.. mut oon vaa tosi onnellinen jos osaan kommunikoida ees jotenkuten espanjaks ja jos porukka ymmärtää mitä tarkotan, kyl mä sit ajan kans kuulostan vähemmän hassulta! Kaikki kans kyselee mult koko ajan tääl et miks mä en puhu enemmän, mut ne ei vaa tajuu et ei oo mitenkää maailman helpoin juttu osallistuu sellaseen pälätyskeskusteluun. Kahestaan jonku kaa jutellessa onnistuu päivä päivältä paremmin, ja pari kertaa on jo tullu tilanne et joku sanoo et ’hei, sähän puhut espanjaa!’ :D  Ja kyl oon muutaman kerran ittekki huomannu et asiat vaa pulpahtaa mun suusta ulos, ei tartte enää iha NIIN paljon miettii. Esim just siel tanssitunnilla juttelin yhen tytön kans hetken ja vast sen jälkeen tajusin et itse asias puhuin espanjaa :D:D Hitaasti mutta varmasti eteempäin siis:)

Sen oon kans huomannu et on tosi iso ero miten ymmärrettävästi ihmiset tääl puhuu. Esim maman ja siskon puheesta ymmärrän tosi paljon, mut nannyn puhetta on iha mahotonta ymmärtää! Itse asias must tuntuu et sil meinaa mennä hermot siihe ku aina kysyn mitämitämitä.. Enkä oikeen tiiä et tykkääks se nanny musta vai ei, ku se on jotenki tosi nyrpeen olonen aina :( Mut toisaalta yks päivä ku tulin koulusta kotiin ja selitin sille et koulussa on tosi turhauttavaa ku haluisin oikeesti puhuu kaikille mutten pysty, nii se tuli halaan mua ja vakuutti et kyl mä opin :) ..ehkä meistä vielä tulee kavereita!

Nyt taidan mennä keittään vähä lisää teetä ja koitan saada itteni huomisillaks kuntoon et voin sitte lähtee ulos :) Terkkuja kaikille, missä ikinä tätä luetteki, ootte rakkaita<3333

Niin ne fiilikset vaihtelee..

Muutama päivä sitte ku kirjotin ton edellisen postauksen nii olin oikeesti tosi tylsistyny ja masentunu ja blaablaah, kaikki oli nii tylsää.. Mut nyt on taas ihan eri fiilis! Tulin just koulusta kotiin ja aurinko paistaa ja pärjäs hyvin topilla ja farkuilla ja linnut laulaa ja elämä hymyilee ja iPodilta löyty hyvää musaa :) Teki melkeen mieli hypellä toi ylämäki bussipysäkiltä kotiin, niin hyvä fiilis on! :D

Maanantaina siis normisti kouluun, missä oli ihan normaalia sinänsä, koitan vaa olla koko ajan enemmän sosiaalinen.. Mut voitte uskoo ettei oo helppo olla sosiaalinen jos ei osaa puhua!! Koulun jälkeen mentiin Lucianon kaa syömään ('vaihteeks' Subwayhin..:D) ja sitte rannalle. Aina jaksan nauraa tolle, mikä talvi tää muka on jos voi mennä rannalle häh??! Farkut ja kevyt villapaita oli päällä mut sillee ei ollu yhtää kylmä :) Sitte menin ostarille shoppaileen ku tarttin vaatteita voimisteluun ja tanssiin, ja mukaan tarttu kans farkut, toppi ja villatakki.. Shoppailemaan meneminen sinällään ei oo yhtään ihmeellistä, mut ihmeellistä on se, et mä handlasin kaiken iha yksin espanjaks!!!! Tuli kyllä aika voittajafiilis ku oli pitäny kysyy tietä, eri kokoo vaatteist ymsms! :)

Tiistaina elikkä eilen oli pitkä ja puuduttava päivä koulussa neljään asti. Mun vieruskaverin piti lähtee jonnekkin jo aamupäivällä, joten niin tuttua ja turvallista jutteluseuraa ei enää ollu. Päätin sitte ottaa itteeni niskasta kiinni ja onnistuinkin aika mukavasti sosialisoitumaan (<--noinko se sanotaan??) ja loppupäivän aikana tulin pikkiriikkisen läheisemmäks muittenki luokkalaisten kans ku juteltiin ja pelleiltiin ja yritin laskee matikkaa espanjaks! :D Koulun jälkeen Lorna (sisko) tuli hakemaan mua, Josefaa (Lornan tyttö) ja Diegoa (mun veljen Manuelin poika) koulusta ja kiidätti mut pikavauhtia sinne voimistelumestaan. Treeneissä ei eilen ollu mun ikäsiä tyttöjä ollenkaan ku ne oli treenaamassa jotain koreografiaa koulun juhlaan, mutta opetin niitä pienempiä ja treenasin ittekseni. Oli kyllä ihanaa päästä treenaan rytmistä voimisteluu pitkästä aikaa :) Siellä tapasin kans yhen 16 vuotiaan tytön joka vaikutti tosi kivalta ja on kuulemma sielä treenaamassa aina normaalisti. Extraplussa siitä et se oli tänä vuonna vaihdossa jenkeissä, joten puhuu englantia ja tajuu kuinka idiootiks välillä tunnen itteni täällä uuden kulttuurin keskellä.. Treenejen jälkeen meijän oli tarkotus tavata ostarilla tanskalaisen vaihtarin Simonen kanssa, mut meni taas aikataulut ristiin eikä löydetty toisiamme:(. Puhelin kyllä pitää saada toimimaan mahd. pian nii vältytään näiltä tilanteilta!

Tänään taas normii koulussa, paitsi et sanakirjan avustuksel onnistuin laskeen muutaman niist matikan laskuista :) Ärsyttävää ku joskus ymmärrän et mun luokkakaverit puhuu must jotai, mut en ymmärrä et mitä!! ..pitää tosissaan rupee opiskeleen tätä espanjaa, ties mitä salajuonia ne punoo :D Nanny tarjoili taas heti ruoan ku tulin kotiin, jotain jonka nimi on 'lenteha' (en kyl oo kirjotusasusta ollenkaa varma..) Siinä oli ainaki papuja ja päälle laitettiin juustoa, mut lopusta en tiiä. Hyvää oli joka tapauksessa! :) Tuntuu kyllä vieläki hassulta tää nannyjuttu, ku se tarjoilee ruoan, petaa sängyn jne.. menee hetki tottua.

Nyt lähen lenkille, moro! :)

Tyyyyyylsääää!!

Tällä viikolla ei oo tapahtunu oikeen mitää, on itse asiassa ollu aika tylsä viikko. Siks en oo blogiakaan päivitelly ku ei oo oikeen ollu kerrottavaa :D Voisin tässä nyt kumminki selostaa suurinpiirtein mun elämääni viimesten seittemän päivän osalta: Maanantaina ja tiistaina oli ihan normaalit koulupäivät, missä ihan normaalisti en ymmärtäny tunneilla hölkäsen pöläystä mut luin espanjaa. Keskiviikkona ja torstaina ei (taaskaan) ollu kouluu mielenosotusten takia. Tiistai aamuna sovin kaverin kans et skypetetään ku nettikin näytti toimivan mukavasti. Kävin keittämässä teetä ja eiköhän vaa koko netti ollu sillä aikaa hävinny ku tuhka tuuleen, eikä toiminu mamankaa koneella :( Mielenosotuksiin liittyes microtkin lakkoili, eli en päässy esim shoppaileen tai tapaamaan ketään.. Aattelin sitte reippaana tyttönä et no minähän lähen lenkille aikaa tappaakseni, mut ku katoin ikkunasta ulos nii sato kaatamalla. Ku sade vihdoinki loppu, nii huomasin että oon vähä kipee ja kurkku karheena, eli ei ehkä kannata lähtee lenkille. Eli oli erittäin tylsää kaks päivää ilman nettiä, ilman julkisia kulkuvälineitä, ilman ulkoilmaa, kipeenä.. Torstaina sitte pääsin taas osalliseks sellasesta riemusta kun koulussa istuminen, kuinka ihanaa! Ainaki oli kavereita joille höpötellä :) Perjantaiki tavallinen koulupäivä, mut sen jälkeen mentiin syömään yhen mun luokkalaisen kans mikä oli kyllä ihan kivaa :) Pe iltana Fran lähti vaihtoon joten pakkauduttiin autoon ja ajettiin lentokentälle Santiagoon. Surullistahan se oli, kolmessa viikossa oltiin ehditty tulla jo tosi läheisiks.. Mut onneks se tulee takasin ennen ku mä lähen pois! :) Lauantaina kävin tsekkaamassa koulun, jossa voi treenata rytmistä voimistelua. Sinne taidan mennä ens viikolla kokeilemaan! Otin kans selvää eri tanssitunneista, ja hip hop ja modern dance kuulostaa tosi lupaavilta! ..saan sitte jotain tekemistä näihin mun tylsiin päiviin :D Nyt on sunnuntai enkä tänäänkää oo tehny paljo mitään. Kaikki opiskelee ku huomenna on joku iso biologian koe nii kukaa ei haluu lähtee ulos. Voisin vaikka ottaa nokoset, ei kuulosta huonolta idealta ollenkaan..! Saimpahan ainakin blogia päiviteltyä tänään, ei ollu iha turha päivä :D

Olipas taas viikonloppu! :D

Perjantaina siis host siskon ylläytsläksiäiset onnistu loistavasti, puol kymmenen aikoihin tänne pölähti kolme kidnappaajaa jotka sito huivin Franin silmille, kolisteli kattilankansia ja kanto yllätyksen kohteen autoon. Juhlapaikalle päästiin mukavasti jonkun verran yli viis henkilöö 5 paikkasessa autossa ja siellä ohjattiin edelleen hämmästyny ja huppupäinen Fran alakertaan, missä kaikki oli oottamassa. Huudetiin yllätyyyyyys!! ja eiku kemut käyntiin :) Oli kyllä kiva ilta, ihania ihmisiä, hyvää musaa ja tanssimista!

Lauantaina sain taas itteni raahattua juoksulenkille ja oli kyllä tosi lämmin! Pelkäsinet tulis kylmä shorseissa ja hupparissa mut ei kyllä kylmästä ollu tietookaa :) Illalla Pipen kanssa yhen meijän koululaisen synttärikemuihin, missä en oikeen tuntunu sopivani porukkaan. Suurin osa naamoista oli kyllä tuttuja, mutta en ollu ikinä ees jutellu niitten kaa. Juhlafiilis ei muutenkaa ollu hirveen korkeella joten alkuillasta vaa kökötin kuuntelemassa muiden pälätystä. Myöhemmin otin kumminki itteeni niskasta kiinni ja käskin porukoide rupee puhuu mulle espanjaa ja iloseks yllätyksekseni ymmärsin melkeen kaiken!! Ne puhu kyl hitaasti ja yksinkertasesti mut kumminki :) Siitä lähti sitte fiilis nousuun ja lopun kaiken oli tosi kiva ilta!

Tänään sitte nukuttiki aika pitkään ja heräsin siihe ku Fran tuli kutsuun lounaalle :D ..eli noin klo 2.. Hyvää oli ruoka ja siitä lähtien oonki sitte lähinnä dataillu ja lagaillu, saa nähä saanko itteeni tänään ulos ollenkaan. Espanjaa vois vaikkapa vähän opiskella tässä vielä illalla, ja huomenna sitte taas kouluun! :)

Housut repes XD

(kirjotin tän tekstin eilen mut bloggeri ei suostunu julkaseen.. nyt en jaksa muutella tekstii eli eilen, tänään yms sanat kusee.. mut yrittäkääpäs ymmärtää ees jotain! :D) 

..näin pääsi käymään voimistelutreeneissä eilen! :D  ..olin ilmeisesti liian notkea housuilleni ku tosta sisäreiden saumasta kuulu raks :P No, eipä siinä mitää, uudet pöksyt jalkaan vaa ja treenit jatkuu.. Oli kyllä samaan aikaan tosi nolo ja tosi huvittava tilanne :’DD Niin eli kävin eilen siellä näitten koulun voimistelutreeneissä kokeilemassa mut oon niin tottunu rytmiseen voimisteluun ettei toi noitten juttu oikeen iskeny.. Saa nyt nähä meenkö ens viikol uudestaa vai en :) Taidan koittaa ettii jonkun kivan tanssikoulun mis vois treenaa, ja sitte käyn lisäks tuolla merenrannassa juoksentelemassa.

Tänään oli koulussa poikien futismatsi luokkien välillä ja me hävittiin :( Mut oli kyllä tiukka peli ja mahtava tunnelma! Chileläiset tosiaan eläytyy siihen peliin, myös joka ikinen katsoja :D Kivaa oli, lopputulos ei vaa miellyttäny.. Ens kerralla paremmin!

Meijän luokanvalvojalla oli eilen synttärit nii joku oli leiponu sille kakun ja ku se astu luokkaan nii laulettiin sille synttärilaulu ja otettiin paljon kuvia! :)

Enkun tunnilla oli tänään mun vuoro pitää esitelmä. En kyl tiiä ees et arvioitiiks tota mun omaa ollenkaa, mut oli kiva päästä kertoon Suomesta ja muistuttaan et meillä ei oo jääkarhuja kävelemässä kadulla ja että Joulupukki on ehdottomasti SUOMESTA!! Ja totta kai piti kans mainita lätkän maailmanmestaruus :D Porukka oli kiinnostunutta ja tykkäs, vaikkei esityksen valmistelemiseen jäänykkää mitenkää ruhtinaallisesti aikaa erään skypepuhelun takii.. Itse asiassa tungin vaa kuvii PowerPointtiin illal ja improsin melkee koko esityksen siel luokan edes :P Mut olipahan helppo aihe nii juttua riitti :)

Juttelin siis eilen Bellan kaa skypessä, oli ihana purkaa vähä juttuja suomeks! Mun ja Bellan välillä on kaiken lisäks vaa tunti aikaeroo nii siitkää ei tuu isoo ongelma. Eikä tullu ollenkaa haikee fiilis niinku rotarysedät on pelotellu, oli vaa tosi kiva kuulla että miten siellä Missourin päässä sujuu :) Ollaan samassa tilanteessa ja käydään samoja juttuja läpi. Eri juttu ois sitte tietty jos hirveen usein juttelis Suomeen, se ei välttist olis kovin hyvä.. Mut kyl sielt pohjolastaki pitää pari parasta kaverii saada langoille tässä jossain vaiheessa! :) Ja yks Saksasta<3

Tääl on tää poskipusutapa, mist mun oli itse asias tarkotus kirjottaa jo aikasemmin! Must se on tosi ihana, yks poskipusu aina ku tavataan ja aina ku erotaan. Tulee sellanen olo et on tervetullu porukkaan :) Tosin joskus se aiheuttaa mulle viel ongelmii, esim isoissa kemuissa en aina oikeen tiiä et ketkä kaikki mun pitäs pussailla läpi, ku jos käy läpi kaikki nii siinhä menee koko ilta :D Mut ihana tapa joka tapauksessa!

(Kuuntelen iTunesist musaa random järjestyksessä ja nyt soi - Gotta Serve Somebody, iskä, tuut mieleen tästä<3 :)  )

Edellispäivänä eli maanantaina ei siis ollu kouluu, en tiiä miks, mut en valittanu :D ..koska sehän tarkotti sitä että lähetään ulos! Fran halus viettää illan sen Santiagosta tulleitten kavereiden kaa, jotka mäkin näin pikasesti. Yks jätkä siin porukas ei puhunu YHTÄÄN enkkuu, mut hetken päästä huomasin että, hei, mähän melkeen keskustelen espanjaks!! ßhuom, MELKEEN :P Ilmeisesti kumminki onnistuin antamaan iha mukavan kuvan ittestäni ku tää jätkä sitte yhes vaihees tokasi kaverillen et ’muy sympatica!’ :) Mutta siis, Fran jäi illaks niitten kaa mut mä päätin mielummin lähtee ulos koulututtujen kans ku tunnen ne paljon paremmin. Sinä iltana/yönä tutustuin paljon paremmin toho naapuris asuvaan jätkään, Pipaan, joka on Franin bestis. Se on tajuttoman mukava ja hauska! Voisin kuvitella et siit varmaan tulee mulle tosi hyvä ystävä :) Kemut oli pienehköt mut porukka oli mukavaa ja sain taas pari uutta kivaa tuttua.

Maanantaina ei sitte tapahtunu hirveesti muuta ku nukkumista. Tai no, mun oli tarkotus lähtee tanskalaisen vaihtarin Simonen kaa shoppaileen, mut matkassa oli vähän mutkia ja lopun kaiken eksyin yksin ilman toimivaa puhelinta Viñan keskustaan..  Ei tosin ollu mikään vakava eksyminen kyseessä, siihen vaa tuhraantu sen verran aikaa et Simone oli jo kyllästyny oottaan mua ja oli lähteny kotiin ku en voinu soittaa sille ja kertoo et oon tulossa.. Toivotaan et enskerralla sitte osuu nappiin! Tai ainakin lähemmäs..  No, ostarille siis kumminki pääsin lopun kaiken mut yksin shoppailu ei kiinnostanu joten tulin takas kotiin. Oli niin sanotusti erittäin turha reissu :D

Tän kielen kanssa kyl tunteet ailahtelee aika paljon, välillä oon ihan epätoivon partaalla: ’awöaaäociconhbvääää, en ikinä opi tätä kieltä tää on pelkkää pälätystä eikä tästä ymmärtäis erkkikään yhtään mitään ja kaikki varmaa aattelen et oon ihan tylsä ku en sano mitää½!”#¤%&/=?`!”#¤!!!!’ Ja sitte kahen sekunnin päästä suurin piirtein hypin kattoon ku oon niin innoissani et oon osannu kysyy bussikuskilta ymmärrettävästi espanjaks et meneenks tää bussi sinne ja sinne.. :D Pitää siis vaan yrittää aukoa nokkaansa entistäkin enemmän, kyllä tää tästä pikkuhiljaa :)

Huomenna on taas mielenosotus tän Chilen koulutussysteemin takia.. Koulutunnit kumminkin kuulemma pidetään, mut rangaistuksia ei jaeta jos ei pääse kouluun. Pitkään nukkuminen kyl kieltämättä houkuttais, mut taidampa silti nousta aamulla kouluun. Torstaisin on nimittäin liikkaa ja siellä me harjotellaan sitä pääsiäissaaren tanssia. Ilmottauduin jo esitykseenki eli ehkä ois kohteliasta olla paikalla harkoissa :) Ja kaiken lisäks se on tosi kivaa! Perjantaina sitte ei vissiin oo normaalii kouluu ollenkaa ku mennään keräämään rahaa jollekki järjestölle, joka tukee syövän kanssa elävien lasten ja niiden perheiden elämää. Tärkee asia, mielelläni meen mukaan tekemään hyvää :)

Ja sitte perjantai iltana Franin ylläriläksärit!<33 Ihanaa, taas jotain mitä odottaa :)

Perjantaina siis hengailtiin luokkakavereiden kanssa iltapäivä, käytiin syömässä, istuttiin kalliolla merenrannalla ja ajeltiin ympäriinsä sellasella vähän riksan tyyppiselä härvelillä. Nämä Viñan keskustassa siis, ja sitten kotiin valmistautumaan iltaa varten. Fran oli kutsunu meille porukkaa alotteleen kaheksaks, mut chileläiseen tyyliin tänne rupes valuun ihmisiä vasta vähän ennen kymmentä. Nooh, se ei menoo hidastanu ja täältä lähettiin liikkeelle lopun kaiken vasta puolenyön jälkeen. Porukka jakautu ja mä päädyin Claudialle muutamien muiden kavereiden kanssa. Siellä kulu ilta ja yö ihan mukavasti jutellessa (tai no, mun osalta lähinnä kuunnellessa) ja aamulla sitte Franin kans kotiin ja melkeen suoraan nukkumaan :D Iltapäivällä sitte heräiltiin ja juteltiin kaiken laista. Ihanaa ku on ees joku jolle voi höpötellä asioita enkuks! Muuten varmaan räjähtäisin ku en sais itteeni ilmastua :P Illalla sitte taas laittauduttiin yhessä ja lähettiin jonkun Franin koulukaverin synttäreille. En oottanu mitään hirveen isoo mut siel oliki pystyssä ihan tajuttoman suuret kemut! Hyvä meno päällä ja tanssilattialla ihmisiä, mikäs sen parempaa :) Tutustuin moniin uusiin tyyppeihin siellä ja sanin jo kutsun seuraaviinkin kemuihin. Edelleen vaan ärsytti hitosti ku en hirveesti osannu espanjaks jutella..:( Onneks jotkut kuminki osas enkkuu. Opin kyl espanjaaki taas vähän, sellasii erittäin tärkeitä sanoja kuten bilettää, juoda ja tissit :D Nää on iha hölmöjä täällä! Mut eipä haittaa, nii oon vähä minäkin :) Hyvä meno siis oli ja kolmen aikoihin kotiin nukkumaan. Tossa keskipäivän tienoilla sitte heräsin :D Tänään ei vissiinkää nyt päivällä mitään kummempii tapahu, voisin vaik lähtee lenkille juoksenteleen tonne vaatimattomiin maisemiin auringonpaisteeseen meren rannalle... Illalla sitte ehkä taas jotainmenoo ja meininkii ku huomen ei jostain syystä oo kouluu.. :) Ooh, mama kattoo tossa telkkarii ja sieltä tulee joku tanssiohjelma missä noi tanssii iha tajuttoman hyvin salsaa! Jonkun tanssiharrastuksen tai pari haluun kyl täällä alottaa ehdottomasti!!

Olen vauva!

Heräsimpäs tossa just sellasilta, mukavilta n 13 tunnin yöunilta :) Lagailin vähän aikaa huoneessani  ja avasin oven käytävään. Koko talo on täynnä isoja parisängyn patjoja!(wtf?!?) Näin äkkiä laskettuna niitä on ainakin viis tollasta jättimäistä plus noi vanhat mitkä oli sängyissä jo valmiiks. Ja kaikkein hassuinta tässä on se et mun tietääkseni koko talossa on vaa yks parisänky :D Nooh, nanny ja joku remppamies nyt säätää tossa jotain, katotaan sit et millanen hurja muodonmuutos meijän asunnolle tulee! No joka tapauksessa, onnistuin jotenkin pujottelemaan ensin kylppäriin ja sitten keittiöön keittämään ittelleni teetä ja ettimään jotain ruokaa. Juon täällä ihan hirveesti teetä ku sisäl ei oo lämmitystä.. On siis vähän vilu jos ei oo koko ajan normisukat + villasukat+lämpimät pitkät housut+t-paita+villapaita+huppari. Ja siltikin tekee koko ajan mieli teetä..  Nooh, eipäs siinä mitään onneks sitä saa helposti!

Ja siis otsikon mukainen olo mul tosiaan on täällä ison osan ajasta, ku en tiiä miten mikäkin täällä kuuluu tehä enkä ees osaa puhua :D Kaikkee kivaa on kuitenki tapahtunu, vauvailustani huolimatta: Oon ollu nyt kahtena päivänä koulussa ilman host siskoo ja saanu sieltä kavereita. Monet niistä kylläkin poikia kun niistä on niin ihmeellistä ku oon ’blondi’ haha :P Monet ei puhu englantia melkeen yhtään mut ehk se on vaa hyvä nii mun on pakko yrittää vääntää espanjaa. Aika paljon opinkin uusia sanoja ja sanontoja joka päivä, mut se on niin pieni osa täst koko kielestä et oon siitä huolimatta ihan ulalla kaikesta koko ajan. Yks mun luokkakaveri Luciano on nyt ilmeisesti kuitenki ottanu asiakseen opettaa mulle espanjaa, mikä on kyl tosi hyvä. Se nimittäin puhuu aik hyvin englantiiki nii voin sitte ain kysyy ku en tajuu jotai (mitä siis tapahtuu ihan koko ajan). Muutki luokkalaiset on kyl tosi kivoja ja yrittää puhuu mulle selkeesti et ymmärtäisin ees muutaman sanan. Ja nää perheen pikkulapsen on aivan ihania, ne TAVUTTAA mulle et tajuisin jotai, ja kysyy sitte ’cachai?’ :D Aika hankalaa tää kommunikoiminen siitä huolimatta viel on, ja on turhauttavaa ku haluisin olla sosiaalinen ja jutella kaikille mut en tiiä miten :S Mut hiljaa hyvä tulee..(?) Koulupäivät on 8-14 tai 8-16, ja ainaki näin alussa ne hujahtaa tosi nopeesti luokkakavereiden kanssa jutellessa. Useimmat opettajatki on tosi mukavia, mut ne ei hirveesti tykkää ku kaikki yrittää jutella mulle tuntienki aikana, ja mä tietysti yritän parhaani mukaan vastailla :D Tiukimpien maikkojen tunneilla istun kuitenki ihan kiltisti pulpetissa ja luen espanjaa..

Eilen meillä oli koulussa aamupäivällä musaa, ja laulettiin jotain tylsiä lauluja. Välkällä luokkakaverit sit pyys mua laulaan ja luikautin sitte pätkän. Ilmeisesti tykkäs ku (jos oikein ymmärsin) ne rupes jo suunnittelemaan jotai esiintymistä mulle koulun juhlassa! Kattoo sitte et mitä siitäki tulee :D Meil oli kans liikkaa mis alettiin tanssiin sellasta Pääsiäissaaren tanssia! Sitä tanssitaan ryhmissä parien kaa ja oli kyl iha hauskaa! Siit on vissii joku arvosteltava esityski! Koulun jälkeen jäin vielä liikkasaliin venaileen pikkusisko Josefaa ku sil oli voimisteluharkat siellä. Istuin siellä katsomossa ku poikien liikkamaikka tuli juttelemaan mulle ja käski mennä puhumaan voimisteluvalmentajalle. Kilttinä tyttönä noudatin käskyä ja menin ja oli kyllä hyvä päätös! Voikkamaikka on tosi mukava ja innostu ku kuuli mun voimistelutaustasta. Pyys mut tulemaan tiistaina kokeilemaan niitten harkkoihin ja taidampa mennä :)

Meillä on muuten täällä kaks kissaa ja koira! Ja se koira käyttäytyy ihan samalla tavalla ku Cindy suomessa<3 (<-- ..random kommentti tähän väliin:D)

Tiesin kyllä että Chilessä juhlitaan paljon, mutta että iha NÄIN paljon!? Nyt jo, parin päivän täällä olon jälkeen on tiedossa useita bileitä, mm. yllätysläksärit mun host siskolle Fransiskalle ku se lähtee vaihtoon Coloradoon 25pv:) Ja alkoholiki kuuluu täällä iha normaaliin päiväjärjestykseen, jo ekalla lounaalla mama tarjos mulle piscoa, mikä on sellane perinteinen Chileläinen juoma. Ja koulussa kaikki kyselee et juodaanko Suomessa ja blaablaa.. Ompahan ainaki yhteinen puheenaihe, kuha ei nyt iha yli mee :D

Raha on hankala juttu täällä, ku yks euro on yli 600 pesoo.. Menee kyl varmaa hetki tottuu tähän, shoppaillessa tuntuu et tuhlaa omaisuuksia jos esim ostaa takin joka maksaa yli 45000 pesoo, eli vajaa seittemänkymppii. Ja lompakkoki on tosi paksun tuntunen ku se on täynnä 10 000 peson seteleitä :D Oltiin eilen Franin kans shoppailemas (taas) ..tai no oikeestaan sen reissun pääpointti oli viedä mun emergency raha rotareiden toimistoon mut myöhästyttiin minuutti ja ne oli jo lähteny.. No joka tapauksessa, ostelin muutaman vaatteen ja mieleen jäi vielä kummittelemaan yhet kengät ja neule joka oli samaan aikaan lämmin ja tajuttoman kaunis. Ehkä vielä käyn nappaamassa ne matkaani joku päivä! (..ja äiti, mulla on oikeus shoppailla nyt, mulla on nii vähä vaatteita (ja kenkiä!!) mukana ;) JA täällä on kylmä!!)

Tänään en siis oo koulussa vaikka on perjantai, ku niillä on siellä joku iso koe joka kestää koko päivän, eikä mua rehellisesti sanottuna kiinnostanu istuu koko päivää tuskailemassa ja tuijottamassa koepaperii josta en tajuu hölkäsen pöläystä. Siitä siis johtuu että hengailen vielä keskipäivällä kotona yökkäreissä patjojen ja hääräävän nannyn kanssa. Luciano ja Roro ja jotkut muut luokkakaverit kuitenki suunnitteli et ne tulee hakeen mut koulun jälkee kotoota ja et mentäs yhessä syömään (terveellisesti mäkkäriin tietty..). Pitää siis yrittää siihen mennessä tehä ittestäni vähän vähemmän zombin näkönen :D

Nyt vois kyllä mennä vähä lukemaan espanjaa, jos vaikka saisin suuni pari kertaa auki tällä päläpäläkielellä siellä mäkissä :) Chao!

Perheessa..

Tanaan perhe tuli hakemaan hotellilta ja taytyy kylla sanoo etta host siskon nahdessa tuli tunne etta olis nahny vanhan tutun :) Tosi hyvin tullaan juttuun sen kanssa ja oltiin jo shoppailemassa yhessa! ..piti ostaa uudet kengat ja takki ku taalla oliki vaha kylmempi ku olin aatellu.. mut kevatta kohden mennaan :) Syotiin lounasta tanaan isolla porukalla, mama, Fran (host sisko) Lorna (host sisko) Josefa (Lornan tytto) host veljet joiden nimii en just nyt muista ja toisen niista veljista vaimo ja kolme lasta joista yks on Sofia, toinen Diego ja kolmatta en muista :D vilinaa siis riitti eika laheskaan kaikki nimet jaany mieleen.. ehka sitten huomenna!?

Suutani oon saanu auottua harmillisen vahan kun viela vahan jannittaa ja tiian etta mun espanja on aika heikolla pohjalla. Toivottavasti taa mun eparoiminen tasta kohta halvenee.. Johtuu varmaan siita et asiat on niin helppo sanoo Franin kaantamana. Mutta aijon ottaa itteeni niskasta kiinni ja ruveta mongertamaan :) Taalla on muuten tosi kylma sisalla kun ei oo mitaan lammityssysteemia. Ja vesikin oli asken tosi kylmaa suihtussa.. hrr, ootan vaa et paasen peiton alle nukkumaan. Eika pelkastaan lammon takii, oon hirmu vasyny kaikesta tasta uudesta ja ihmeellisesta. Perhe tykkas mun tuliaisista ja mun Josefalle tuoma voimistelupuku sopii taydellisesti, se on pitany sita koko paivan :D Hyva ettei menny napertelyt hukkaan. :)

Huomenna ois tarkotus menna jo kouluun, saa naha mita siita tulee.. Oon innoissani mut samaan aikaan peloissani, toivottavasti luokkakaverit on kivoja :) Ne on Franin ikasia eli vuoden nuorempia, koska mun ikaset lahtee jollekkin ihmeen Euroopan kiertueelle. Toivottavasti ei oo liian lapsellisia.. Mut omasta asenteestahan se on paljon kiinni etta viihtyyko vai ei, pitaa vaan pitaa lippu korkealla!

Jep taidanpa syya vahan iltapalaa ja painua pehkuihin etten oo sitte huomenna iha zombi siella koulussa.. Chao! :)

In Love!

Hahaa, täällä ollaan ja on ihan mahtava fiilis! Koko eilinen ilta vaa suurin piirtein hypittiin riemusta tän mun tanskalaisen huonekaverin kaa ku tajuttiin et tää on nyt oikeesti MEIJÄN kaupunki!! Uskomattoman kaunista, rinteet nousee suoraan tyynestä valtamerestä ja on täynnä värikkäitä ihania taloja. Rannat on tosi kauniita kans ku aallot lyö hiekalle :) Nyt siis tää orientaatioleiri menossa ja rotarit ja muut vaihtarit vaikuttaa superkivoilta! Eilen käytiin Chilen poliisin toimistossa jossa ne kerto meille kaikkee basic infoo täällä olemisesta ja mitä tehä jos joutuu ongelmiin. Sitte matkustettiin bussilla Santiagosta Vinaan ja täällä on upeen näköstä!! kaupunki on täynnä ihmisiä ja vilinää, i love it!<3 mut nyt pitää taas kiitää.. :)

Viime hetken säntäilyä ympäriinsä..

Nonniin, 64 tuntia lähtöön! Kone kohti vaihtopaikkaa Pariisia kiihdyttää siis torstaina iltapäivällä Helsinki Vantaalta, ja täytyy myöntää että tässä vaiheessa on hetkittäin havaittavissa pienen pieniä paniikin poikasia :D Parin tunnin lento rakkauden kaupunkiin on kuitenkin vain alkupala, sillä sieltä lähtevässä koneessa saankin sitten kökötellä yli neljätoista tuntia.. Pakkausoperaatioita on suoritettu, mutta aika huimasti on vielä tekemistä. Ja enhän tietenkään haluu nähä kaikkia mahollisia setiä, tätejä, mummeja, kummeja, tuttuja ja ystäviä tässä vikoina päivinä, hehheh.. Eli kiirettä pitää, mutta lentokoneessa on sitten aikaa hidastaa tahtia!

Meille tänne Suomen kotiin tulee myös vaihto-oppilas Chilestä, jonka olis tarkotus asua sitten mun huoneessa. (Mikä tarkottaa sitä että mun pitää tyhjentää kaikki kaapit mikä ei sekään käy ihan hetkessä..) Ite oon sitä mietiskelly että mahtaa olla sille tyttöselle aika paljon ankeempaa tulla sosiaalisesta ja lämpimästä Chilestä tänne jöröjukkasuomeen, kun mun paeta kylmiä ja pimeitä talvi-iltoja biitsille. Oon kyllä sitä pelotellu ja varotellu ja sanonu että ihmiset ei vihaa sitä vaikkeivät välttämättä ihan heti kaikesta avaudukkaan, mutta että kannattaa vaan rohkeesti mennä hiljasiltakin näyttävien tyyppien juttusille niin saattaa yllättyä hyvinkin positiivisesti. Mutta siis kokonaisuudessaan oon vaan omalta osaltani tosi tyytyväinen siihen, että tiedän (tai ainakin toivon) saavani Chilessä lämpimän ja uteliaan vastaanoton! :)

Läksiäiset  pidettiin tossa viime perjantaina isommalla porukalla ja kivaa oli :) Meitä oli neljä hyvästeltävää tyyppiä siellä, joista yks lähtee USAan ja kaks muuta Saksaan. Hieman outo fiilis kyllä tuli siellä kieltämättä kun tajus että hetkonen, tässähän nähdään nyt suurinta osaa näistä ihmisistä viimesen kerran vuoteen! Lähimpien ystävien kanssa tosin on onneksi vielä muutama fiilistelyhetki edessäpäin :)

Aina kun kuulen jotain tulevasta Chile-perheestäni nii oon entistäkin vakuuttuneempi että tullaan tosi hyvin toimeen. Perheessä on mun ikänen tyttö, jonka kanssa ehditään parisen viikkoa hengailla ennen kun tämä lähtee vaihtoon Jenkkilään. Hirveen hyvä musta että meillä on kuitenkin noinkin pitkä aika yhdessä samassa maassa, niin ehkä se tekee mun sopeutumisesta sinne vähän helpompaa. Ainakin tutustun paljon uusiin tyyppeihin ja ilmottaudun tanssitunneille jossa tää tyttö mua vähän jelppiä :) Ja kouluunkin pääsen (tai joudun, miten sen nyt ottaa..) sitten heti ensimmäisenä maanantaina, eli käytännössä suoraan rotareiden järjestämältä orientation campilta.

'Sekavia fiiliksiä, hajanaisia ajatuksia ja tajuton kiire' kuvaa aika hyvin mun tänhetkistä olotilaa. Päälimmäisenä fiiliksenä kuitenkin ehdottomasti innostus ja positiivinen jännitystärinä :D Kyllä tästä hyvä tulee!

Missä paniikki?

Tänne siis nyt alan kirjoittelemaan kommelluksistani vaihtarivuoden ajalta, toivottavasti mulla pysyy into blogin pitämiseen koko vuoden ajan :) Chilessä ajattelin päivitellä tänne ehkä noin viikon välein, mutten lupaa mitään ku oon muutenki vähä tälläne taiteilijasielu :D Nyt oleilen siis vielä Suomessa, mutta lentokenttä kutsuu jo 53 päivän päästä, ja kuten otsikostakin saattaa saada vihiä, paniikista ei oo tietoakaan. Alan kohta varmaan panikoida sitä etten panikoi, kun on tässä kuitenkin aika paljon juttuja vielä hoitamatta ennen lähtöä!

Mulla on onneksi sielunsiskoja (ja veljiä) tässä panikoimattomuusasiassa, koska kaks mun ihan superhyper parasta ystävää ja tosi monta muutakin kaveria on lähössä vaihtoon myös. Niitten kanssa on tullu juteltua ja ilmeisesti on ihan normi juttu ettei 17 vuotiaan pää vielä tajua että tässä oltais kohta lähössä vuodeks johonki ihan outoon paikkaan..

Ja nii joo! Tuossa muutamia päiviä sitten sain tarjouksen vaihtariblogin pitämisestä myös Kauniaisten paikallislehdessä Kaunis Granissa, mikä on mielestäni ihan huippu idea! Tykkään kirjotella, eikä pienestä lehteenkirjoittelemiskokemuksestakaan varmaan ainakaan haittaa ole tulevaisuutta silmälläpitäen.