Nonniin, 64 tuntia lähtöön! Kone kohti vaihtopaikkaa Pariisia kiihdyttää siis torstaina iltapäivällä Helsinki Vantaalta, ja täytyy myöntää että tässä vaiheessa on hetkittäin havaittavissa pienen pieniä paniikin poikasia :D Parin tunnin lento rakkauden kaupunkiin on kuitenkin vain alkupala, sillä sieltä lähtevässä koneessa saankin sitten kökötellä yli neljätoista tuntia.. Pakkausoperaatioita on suoritettu, mutta aika huimasti on vielä tekemistä. Ja enhän tietenkään haluu nähä kaikkia mahollisia setiä, tätejä, mummeja, kummeja, tuttuja ja ystäviä tässä vikoina päivinä, hehheh.. Eli kiirettä pitää, mutta lentokoneessa on sitten aikaa hidastaa tahtia!
Meille tänne Suomen kotiin tulee myös vaihto-oppilas Chilestä, jonka olis tarkotus asua sitten mun huoneessa. (Mikä tarkottaa sitä että mun pitää tyhjentää kaikki kaapit mikä ei sekään käy ihan hetkessä..) Ite oon sitä mietiskelly että mahtaa olla sille tyttöselle aika paljon ankeempaa tulla sosiaalisesta ja lämpimästä Chilestä tänne jöröjukkasuomeen, kun mun paeta kylmiä ja pimeitä talvi-iltoja biitsille. Oon kyllä sitä pelotellu ja varotellu ja sanonu että ihmiset ei vihaa sitä vaikkeivät välttämättä ihan heti kaikesta avaudukkaan, mutta että kannattaa vaan rohkeesti mennä hiljasiltakin näyttävien tyyppien juttusille niin saattaa yllättyä hyvinkin positiivisesti. Mutta siis kokonaisuudessaan oon vaan omalta osaltani tosi tyytyväinen siihen, että tiedän (tai ainakin toivon) saavani Chilessä lämpimän ja uteliaan vastaanoton! :)
Läksiäiset pidettiin tossa viime perjantaina isommalla porukalla ja kivaa oli :) Meitä oli neljä hyvästeltävää tyyppiä siellä, joista yks lähtee USAan ja kaks muuta Saksaan. Hieman outo fiilis kyllä tuli siellä kieltämättä kun tajus että hetkonen, tässähän nähdään nyt suurinta osaa näistä ihmisistä viimesen kerran vuoteen! Lähimpien ystävien kanssa tosin on onneksi vielä muutama fiilistelyhetki edessäpäin :)
Aina kun kuulen jotain tulevasta Chile-perheestäni nii oon entistäkin vakuuttuneempi että tullaan tosi hyvin toimeen. Perheessä on mun ikänen tyttö, jonka kanssa ehditään parisen viikkoa hengailla ennen kun tämä lähtee vaihtoon Jenkkilään. Hirveen hyvä musta että meillä on kuitenkin noinkin pitkä aika yhdessä samassa maassa, niin ehkä se tekee mun sopeutumisesta sinne vähän helpompaa. Ainakin tutustun paljon uusiin tyyppeihin ja ilmottaudun tanssitunneille jossa tää tyttö mua vähän jelppiä :) Ja kouluunkin pääsen (tai joudun, miten sen nyt ottaa..) sitten heti ensimmäisenä maanantaina, eli käytännössä suoraan rotareiden järjestämältä orientation campilta.
'Sekavia fiiliksiä, hajanaisia ajatuksia ja tajuton kiire' kuvaa aika hyvin mun tänhetkistä olotilaa. Päälimmäisenä fiiliksenä kuitenkin ehdottomasti innostus ja positiivinen jännitystärinä :D Kyllä tästä hyvä tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti