Niin ne fiilikset vaihtelee..

Muutama päivä sitte ku kirjotin ton edellisen postauksen nii olin oikeesti tosi tylsistyny ja masentunu ja blaablaah, kaikki oli nii tylsää.. Mut nyt on taas ihan eri fiilis! Tulin just koulusta kotiin ja aurinko paistaa ja pärjäs hyvin topilla ja farkuilla ja linnut laulaa ja elämä hymyilee ja iPodilta löyty hyvää musaa :) Teki melkeen mieli hypellä toi ylämäki bussipysäkiltä kotiin, niin hyvä fiilis on! :D

Maanantaina siis normisti kouluun, missä oli ihan normaalia sinänsä, koitan vaa olla koko ajan enemmän sosiaalinen.. Mut voitte uskoo ettei oo helppo olla sosiaalinen jos ei osaa puhua!! Koulun jälkeen mentiin Lucianon kaa syömään ('vaihteeks' Subwayhin..:D) ja sitte rannalle. Aina jaksan nauraa tolle, mikä talvi tää muka on jos voi mennä rannalle häh??! Farkut ja kevyt villapaita oli päällä mut sillee ei ollu yhtää kylmä :) Sitte menin ostarille shoppaileen ku tarttin vaatteita voimisteluun ja tanssiin, ja mukaan tarttu kans farkut, toppi ja villatakki.. Shoppailemaan meneminen sinällään ei oo yhtään ihmeellistä, mut ihmeellistä on se, et mä handlasin kaiken iha yksin espanjaks!!!! Tuli kyllä aika voittajafiilis ku oli pitäny kysyy tietä, eri kokoo vaatteist ymsms! :)

Tiistaina elikkä eilen oli pitkä ja puuduttava päivä koulussa neljään asti. Mun vieruskaverin piti lähtee jonnekkin jo aamupäivällä, joten niin tuttua ja turvallista jutteluseuraa ei enää ollu. Päätin sitte ottaa itteeni niskasta kiinni ja onnistuinkin aika mukavasti sosialisoitumaan (<--noinko se sanotaan??) ja loppupäivän aikana tulin pikkiriikkisen läheisemmäks muittenki luokkalaisten kans ku juteltiin ja pelleiltiin ja yritin laskee matikkaa espanjaks! :D Koulun jälkeen Lorna (sisko) tuli hakemaan mua, Josefaa (Lornan tyttö) ja Diegoa (mun veljen Manuelin poika) koulusta ja kiidätti mut pikavauhtia sinne voimistelumestaan. Treeneissä ei eilen ollu mun ikäsiä tyttöjä ollenkaan ku ne oli treenaamassa jotain koreografiaa koulun juhlaan, mutta opetin niitä pienempiä ja treenasin ittekseni. Oli kyllä ihanaa päästä treenaan rytmistä voimisteluu pitkästä aikaa :) Siellä tapasin kans yhen 16 vuotiaan tytön joka vaikutti tosi kivalta ja on kuulemma sielä treenaamassa aina normaalisti. Extraplussa siitä et se oli tänä vuonna vaihdossa jenkeissä, joten puhuu englantia ja tajuu kuinka idiootiks välillä tunnen itteni täällä uuden kulttuurin keskellä.. Treenejen jälkeen meijän oli tarkotus tavata ostarilla tanskalaisen vaihtarin Simonen kanssa, mut meni taas aikataulut ristiin eikä löydetty toisiamme:(. Puhelin kyllä pitää saada toimimaan mahd. pian nii vältytään näiltä tilanteilta!

Tänään taas normii koulussa, paitsi et sanakirjan avustuksel onnistuin laskeen muutaman niist matikan laskuista :) Ärsyttävää ku joskus ymmärrän et mun luokkakaverit puhuu must jotai, mut en ymmärrä et mitä!! ..pitää tosissaan rupee opiskeleen tätä espanjaa, ties mitä salajuonia ne punoo :D Nanny tarjoili taas heti ruoan ku tulin kotiin, jotain jonka nimi on 'lenteha' (en kyl oo kirjotusasusta ollenkaa varma..) Siinä oli ainaki papuja ja päälle laitettiin juustoa, mut lopusta en tiiä. Hyvää oli joka tapauksessa! :) Tuntuu kyllä vieläki hassulta tää nannyjuttu, ku se tarjoilee ruoan, petaa sängyn jne.. menee hetki tottua.

Nyt lähen lenkille, moro! :)

Tyyyyyylsääää!!

Tällä viikolla ei oo tapahtunu oikeen mitää, on itse asiassa ollu aika tylsä viikko. Siks en oo blogiakaan päivitelly ku ei oo oikeen ollu kerrottavaa :D Voisin tässä nyt kumminki selostaa suurinpiirtein mun elämääni viimesten seittemän päivän osalta: Maanantaina ja tiistaina oli ihan normaalit koulupäivät, missä ihan normaalisti en ymmärtäny tunneilla hölkäsen pöläystä mut luin espanjaa. Keskiviikkona ja torstaina ei (taaskaan) ollu kouluu mielenosotusten takia. Tiistai aamuna sovin kaverin kans et skypetetään ku nettikin näytti toimivan mukavasti. Kävin keittämässä teetä ja eiköhän vaa koko netti ollu sillä aikaa hävinny ku tuhka tuuleen, eikä toiminu mamankaa koneella :( Mielenosotuksiin liittyes microtkin lakkoili, eli en päässy esim shoppaileen tai tapaamaan ketään.. Aattelin sitte reippaana tyttönä et no minähän lähen lenkille aikaa tappaakseni, mut ku katoin ikkunasta ulos nii sato kaatamalla. Ku sade vihdoinki loppu, nii huomasin että oon vähä kipee ja kurkku karheena, eli ei ehkä kannata lähtee lenkille. Eli oli erittäin tylsää kaks päivää ilman nettiä, ilman julkisia kulkuvälineitä, ilman ulkoilmaa, kipeenä.. Torstaina sitte pääsin taas osalliseks sellasesta riemusta kun koulussa istuminen, kuinka ihanaa! Ainaki oli kavereita joille höpötellä :) Perjantaiki tavallinen koulupäivä, mut sen jälkeen mentiin syömään yhen mun luokkalaisen kans mikä oli kyllä ihan kivaa :) Pe iltana Fran lähti vaihtoon joten pakkauduttiin autoon ja ajettiin lentokentälle Santiagoon. Surullistahan se oli, kolmessa viikossa oltiin ehditty tulla jo tosi läheisiks.. Mut onneks se tulee takasin ennen ku mä lähen pois! :) Lauantaina kävin tsekkaamassa koulun, jossa voi treenata rytmistä voimistelua. Sinne taidan mennä ens viikolla kokeilemaan! Otin kans selvää eri tanssitunneista, ja hip hop ja modern dance kuulostaa tosi lupaavilta! ..saan sitte jotain tekemistä näihin mun tylsiin päiviin :D Nyt on sunnuntai enkä tänäänkää oo tehny paljo mitään. Kaikki opiskelee ku huomenna on joku iso biologian koe nii kukaa ei haluu lähtee ulos. Voisin vaikka ottaa nokoset, ei kuulosta huonolta idealta ollenkaan..! Saimpahan ainakin blogia päiviteltyä tänään, ei ollu iha turha päivä :D

Olipas taas viikonloppu! :D

Perjantaina siis host siskon ylläytsläksiäiset onnistu loistavasti, puol kymmenen aikoihin tänne pölähti kolme kidnappaajaa jotka sito huivin Franin silmille, kolisteli kattilankansia ja kanto yllätyksen kohteen autoon. Juhlapaikalle päästiin mukavasti jonkun verran yli viis henkilöö 5 paikkasessa autossa ja siellä ohjattiin edelleen hämmästyny ja huppupäinen Fran alakertaan, missä kaikki oli oottamassa. Huudetiin yllätyyyyyys!! ja eiku kemut käyntiin :) Oli kyllä kiva ilta, ihania ihmisiä, hyvää musaa ja tanssimista!

Lauantaina sain taas itteni raahattua juoksulenkille ja oli kyllä tosi lämmin! Pelkäsinet tulis kylmä shorseissa ja hupparissa mut ei kyllä kylmästä ollu tietookaa :) Illalla Pipen kanssa yhen meijän koululaisen synttärikemuihin, missä en oikeen tuntunu sopivani porukkaan. Suurin osa naamoista oli kyllä tuttuja, mutta en ollu ikinä ees jutellu niitten kaa. Juhlafiilis ei muutenkaa ollu hirveen korkeella joten alkuillasta vaa kökötin kuuntelemassa muiden pälätystä. Myöhemmin otin kumminki itteeni niskasta kiinni ja käskin porukoide rupee puhuu mulle espanjaa ja iloseks yllätyksekseni ymmärsin melkeen kaiken!! Ne puhu kyl hitaasti ja yksinkertasesti mut kumminki :) Siitä lähti sitte fiilis nousuun ja lopun kaiken oli tosi kiva ilta!

Tänään sitte nukuttiki aika pitkään ja heräsin siihe ku Fran tuli kutsuun lounaalle :D ..eli noin klo 2.. Hyvää oli ruoka ja siitä lähtien oonki sitte lähinnä dataillu ja lagaillu, saa nähä saanko itteeni tänään ulos ollenkaan. Espanjaa vois vaikkapa vähän opiskella tässä vielä illalla, ja huomenna sitte taas kouluun! :)

Housut repes XD

(kirjotin tän tekstin eilen mut bloggeri ei suostunu julkaseen.. nyt en jaksa muutella tekstii eli eilen, tänään yms sanat kusee.. mut yrittäkääpäs ymmärtää ees jotain! :D) 

..näin pääsi käymään voimistelutreeneissä eilen! :D  ..olin ilmeisesti liian notkea housuilleni ku tosta sisäreiden saumasta kuulu raks :P No, eipä siinä mitää, uudet pöksyt jalkaan vaa ja treenit jatkuu.. Oli kyllä samaan aikaan tosi nolo ja tosi huvittava tilanne :’DD Niin eli kävin eilen siellä näitten koulun voimistelutreeneissä kokeilemassa mut oon niin tottunu rytmiseen voimisteluun ettei toi noitten juttu oikeen iskeny.. Saa nyt nähä meenkö ens viikol uudestaa vai en :) Taidan koittaa ettii jonkun kivan tanssikoulun mis vois treenaa, ja sitte käyn lisäks tuolla merenrannassa juoksentelemassa.

Tänään oli koulussa poikien futismatsi luokkien välillä ja me hävittiin :( Mut oli kyllä tiukka peli ja mahtava tunnelma! Chileläiset tosiaan eläytyy siihen peliin, myös joka ikinen katsoja :D Kivaa oli, lopputulos ei vaa miellyttäny.. Ens kerralla paremmin!

Meijän luokanvalvojalla oli eilen synttärit nii joku oli leiponu sille kakun ja ku se astu luokkaan nii laulettiin sille synttärilaulu ja otettiin paljon kuvia! :)

Enkun tunnilla oli tänään mun vuoro pitää esitelmä. En kyl tiiä ees et arvioitiiks tota mun omaa ollenkaa, mut oli kiva päästä kertoon Suomesta ja muistuttaan et meillä ei oo jääkarhuja kävelemässä kadulla ja että Joulupukki on ehdottomasti SUOMESTA!! Ja totta kai piti kans mainita lätkän maailmanmestaruus :D Porukka oli kiinnostunutta ja tykkäs, vaikkei esityksen valmistelemiseen jäänykkää mitenkää ruhtinaallisesti aikaa erään skypepuhelun takii.. Itse asiassa tungin vaa kuvii PowerPointtiin illal ja improsin melkee koko esityksen siel luokan edes :P Mut olipahan helppo aihe nii juttua riitti :)

Juttelin siis eilen Bellan kaa skypessä, oli ihana purkaa vähä juttuja suomeks! Mun ja Bellan välillä on kaiken lisäks vaa tunti aikaeroo nii siitkää ei tuu isoo ongelma. Eikä tullu ollenkaa haikee fiilis niinku rotarysedät on pelotellu, oli vaa tosi kiva kuulla että miten siellä Missourin päässä sujuu :) Ollaan samassa tilanteessa ja käydään samoja juttuja läpi. Eri juttu ois sitte tietty jos hirveen usein juttelis Suomeen, se ei välttist olis kovin hyvä.. Mut kyl sielt pohjolastaki pitää pari parasta kaverii saada langoille tässä jossain vaiheessa! :) Ja yks Saksasta<3

Tääl on tää poskipusutapa, mist mun oli itse asias tarkotus kirjottaa jo aikasemmin! Must se on tosi ihana, yks poskipusu aina ku tavataan ja aina ku erotaan. Tulee sellanen olo et on tervetullu porukkaan :) Tosin joskus se aiheuttaa mulle viel ongelmii, esim isoissa kemuissa en aina oikeen tiiä et ketkä kaikki mun pitäs pussailla läpi, ku jos käy läpi kaikki nii siinhä menee koko ilta :D Mut ihana tapa joka tapauksessa!

(Kuuntelen iTunesist musaa random järjestyksessä ja nyt soi - Gotta Serve Somebody, iskä, tuut mieleen tästä<3 :)  )

Edellispäivänä eli maanantaina ei siis ollu kouluu, en tiiä miks, mut en valittanu :D ..koska sehän tarkotti sitä että lähetään ulos! Fran halus viettää illan sen Santiagosta tulleitten kavereiden kaa, jotka mäkin näin pikasesti. Yks jätkä siin porukas ei puhunu YHTÄÄN enkkuu, mut hetken päästä huomasin että, hei, mähän melkeen keskustelen espanjaks!! ßhuom, MELKEEN :P Ilmeisesti kumminki onnistuin antamaan iha mukavan kuvan ittestäni ku tää jätkä sitte yhes vaihees tokasi kaverillen et ’muy sympatica!’ :) Mutta siis, Fran jäi illaks niitten kaa mut mä päätin mielummin lähtee ulos koulututtujen kans ku tunnen ne paljon paremmin. Sinä iltana/yönä tutustuin paljon paremmin toho naapuris asuvaan jätkään, Pipaan, joka on Franin bestis. Se on tajuttoman mukava ja hauska! Voisin kuvitella et siit varmaan tulee mulle tosi hyvä ystävä :) Kemut oli pienehköt mut porukka oli mukavaa ja sain taas pari uutta kivaa tuttua.

Maanantaina ei sitte tapahtunu hirveesti muuta ku nukkumista. Tai no, mun oli tarkotus lähtee tanskalaisen vaihtarin Simonen kaa shoppaileen, mut matkassa oli vähän mutkia ja lopun kaiken eksyin yksin ilman toimivaa puhelinta Viñan keskustaan..  Ei tosin ollu mikään vakava eksyminen kyseessä, siihen vaa tuhraantu sen verran aikaa et Simone oli jo kyllästyny oottaan mua ja oli lähteny kotiin ku en voinu soittaa sille ja kertoo et oon tulossa.. Toivotaan et enskerralla sitte osuu nappiin! Tai ainakin lähemmäs..  No, ostarille siis kumminki pääsin lopun kaiken mut yksin shoppailu ei kiinnostanu joten tulin takas kotiin. Oli niin sanotusti erittäin turha reissu :D

Tän kielen kanssa kyl tunteet ailahtelee aika paljon, välillä oon ihan epätoivon partaalla: ’awöaaäociconhbvääää, en ikinä opi tätä kieltä tää on pelkkää pälätystä eikä tästä ymmärtäis erkkikään yhtään mitään ja kaikki varmaa aattelen et oon ihan tylsä ku en sano mitää½!”#¤%&/=?`!”#¤!!!!’ Ja sitte kahen sekunnin päästä suurin piirtein hypin kattoon ku oon niin innoissani et oon osannu kysyy bussikuskilta ymmärrettävästi espanjaks et meneenks tää bussi sinne ja sinne.. :D Pitää siis vaan yrittää aukoa nokkaansa entistäkin enemmän, kyllä tää tästä pikkuhiljaa :)

Huomenna on taas mielenosotus tän Chilen koulutussysteemin takia.. Koulutunnit kumminkin kuulemma pidetään, mut rangaistuksia ei jaeta jos ei pääse kouluun. Pitkään nukkuminen kyl kieltämättä houkuttais, mut taidampa silti nousta aamulla kouluun. Torstaisin on nimittäin liikkaa ja siellä me harjotellaan sitä pääsiäissaaren tanssia. Ilmottauduin jo esitykseenki eli ehkä ois kohteliasta olla paikalla harkoissa :) Ja kaiken lisäks se on tosi kivaa! Perjantaina sitte ei vissiin oo normaalii kouluu ollenkaa ku mennään keräämään rahaa jollekki järjestölle, joka tukee syövän kanssa elävien lasten ja niiden perheiden elämää. Tärkee asia, mielelläni meen mukaan tekemään hyvää :)

Ja sitte perjantai iltana Franin ylläriläksärit!<33 Ihanaa, taas jotain mitä odottaa :)

Perjantaina siis hengailtiin luokkakavereiden kanssa iltapäivä, käytiin syömässä, istuttiin kalliolla merenrannalla ja ajeltiin ympäriinsä sellasella vähän riksan tyyppiselä härvelillä. Nämä Viñan keskustassa siis, ja sitten kotiin valmistautumaan iltaa varten. Fran oli kutsunu meille porukkaa alotteleen kaheksaks, mut chileläiseen tyyliin tänne rupes valuun ihmisiä vasta vähän ennen kymmentä. Nooh, se ei menoo hidastanu ja täältä lähettiin liikkeelle lopun kaiken vasta puolenyön jälkeen. Porukka jakautu ja mä päädyin Claudialle muutamien muiden kavereiden kanssa. Siellä kulu ilta ja yö ihan mukavasti jutellessa (tai no, mun osalta lähinnä kuunnellessa) ja aamulla sitte Franin kans kotiin ja melkeen suoraan nukkumaan :D Iltapäivällä sitte heräiltiin ja juteltiin kaiken laista. Ihanaa ku on ees joku jolle voi höpötellä asioita enkuks! Muuten varmaan räjähtäisin ku en sais itteeni ilmastua :P Illalla sitte taas laittauduttiin yhessä ja lähettiin jonkun Franin koulukaverin synttäreille. En oottanu mitään hirveen isoo mut siel oliki pystyssä ihan tajuttoman suuret kemut! Hyvä meno päällä ja tanssilattialla ihmisiä, mikäs sen parempaa :) Tutustuin moniin uusiin tyyppeihin siellä ja sanin jo kutsun seuraaviinkin kemuihin. Edelleen vaan ärsytti hitosti ku en hirveesti osannu espanjaks jutella..:( Onneks jotkut kuminki osas enkkuu. Opin kyl espanjaaki taas vähän, sellasii erittäin tärkeitä sanoja kuten bilettää, juoda ja tissit :D Nää on iha hölmöjä täällä! Mut eipä haittaa, nii oon vähä minäkin :) Hyvä meno siis oli ja kolmen aikoihin kotiin nukkumaan. Tossa keskipäivän tienoilla sitte heräsin :D Tänään ei vissiinkää nyt päivällä mitään kummempii tapahu, voisin vaik lähtee lenkille juoksenteleen tonne vaatimattomiin maisemiin auringonpaisteeseen meren rannalle... Illalla sitte ehkä taas jotainmenoo ja meininkii ku huomen ei jostain syystä oo kouluu.. :) Ooh, mama kattoo tossa telkkarii ja sieltä tulee joku tanssiohjelma missä noi tanssii iha tajuttoman hyvin salsaa! Jonkun tanssiharrastuksen tai pari haluun kyl täällä alottaa ehdottomasti!!

Olen vauva!

Heräsimpäs tossa just sellasilta, mukavilta n 13 tunnin yöunilta :) Lagailin vähän aikaa huoneessani  ja avasin oven käytävään. Koko talo on täynnä isoja parisängyn patjoja!(wtf?!?) Näin äkkiä laskettuna niitä on ainakin viis tollasta jättimäistä plus noi vanhat mitkä oli sängyissä jo valmiiks. Ja kaikkein hassuinta tässä on se et mun tietääkseni koko talossa on vaa yks parisänky :D Nooh, nanny ja joku remppamies nyt säätää tossa jotain, katotaan sit et millanen hurja muodonmuutos meijän asunnolle tulee! No joka tapauksessa, onnistuin jotenkin pujottelemaan ensin kylppäriin ja sitten keittiöön keittämään ittelleni teetä ja ettimään jotain ruokaa. Juon täällä ihan hirveesti teetä ku sisäl ei oo lämmitystä.. On siis vähän vilu jos ei oo koko ajan normisukat + villasukat+lämpimät pitkät housut+t-paita+villapaita+huppari. Ja siltikin tekee koko ajan mieli teetä..  Nooh, eipäs siinä mitään onneks sitä saa helposti!

Ja siis otsikon mukainen olo mul tosiaan on täällä ison osan ajasta, ku en tiiä miten mikäkin täällä kuuluu tehä enkä ees osaa puhua :D Kaikkee kivaa on kuitenki tapahtunu, vauvailustani huolimatta: Oon ollu nyt kahtena päivänä koulussa ilman host siskoo ja saanu sieltä kavereita. Monet niistä kylläkin poikia kun niistä on niin ihmeellistä ku oon ’blondi’ haha :P Monet ei puhu englantia melkeen yhtään mut ehk se on vaa hyvä nii mun on pakko yrittää vääntää espanjaa. Aika paljon opinkin uusia sanoja ja sanontoja joka päivä, mut se on niin pieni osa täst koko kielestä et oon siitä huolimatta ihan ulalla kaikesta koko ajan. Yks mun luokkakaveri Luciano on nyt ilmeisesti kuitenki ottanu asiakseen opettaa mulle espanjaa, mikä on kyl tosi hyvä. Se nimittäin puhuu aik hyvin englantiiki nii voin sitte ain kysyy ku en tajuu jotai (mitä siis tapahtuu ihan koko ajan). Muutki luokkalaiset on kyl tosi kivoja ja yrittää puhuu mulle selkeesti et ymmärtäisin ees muutaman sanan. Ja nää perheen pikkulapsen on aivan ihania, ne TAVUTTAA mulle et tajuisin jotai, ja kysyy sitte ’cachai?’ :D Aika hankalaa tää kommunikoiminen siitä huolimatta viel on, ja on turhauttavaa ku haluisin olla sosiaalinen ja jutella kaikille mut en tiiä miten :S Mut hiljaa hyvä tulee..(?) Koulupäivät on 8-14 tai 8-16, ja ainaki näin alussa ne hujahtaa tosi nopeesti luokkakavereiden kanssa jutellessa. Useimmat opettajatki on tosi mukavia, mut ne ei hirveesti tykkää ku kaikki yrittää jutella mulle tuntienki aikana, ja mä tietysti yritän parhaani mukaan vastailla :D Tiukimpien maikkojen tunneilla istun kuitenki ihan kiltisti pulpetissa ja luen espanjaa..

Eilen meillä oli koulussa aamupäivällä musaa, ja laulettiin jotain tylsiä lauluja. Välkällä luokkakaverit sit pyys mua laulaan ja luikautin sitte pätkän. Ilmeisesti tykkäs ku (jos oikein ymmärsin) ne rupes jo suunnittelemaan jotai esiintymistä mulle koulun juhlassa! Kattoo sitte et mitä siitäki tulee :D Meil oli kans liikkaa mis alettiin tanssiin sellasta Pääsiäissaaren tanssia! Sitä tanssitaan ryhmissä parien kaa ja oli kyl iha hauskaa! Siit on vissii joku arvosteltava esityski! Koulun jälkeen jäin vielä liikkasaliin venaileen pikkusisko Josefaa ku sil oli voimisteluharkat siellä. Istuin siellä katsomossa ku poikien liikkamaikka tuli juttelemaan mulle ja käski mennä puhumaan voimisteluvalmentajalle. Kilttinä tyttönä noudatin käskyä ja menin ja oli kyllä hyvä päätös! Voikkamaikka on tosi mukava ja innostu ku kuuli mun voimistelutaustasta. Pyys mut tulemaan tiistaina kokeilemaan niitten harkkoihin ja taidampa mennä :)

Meillä on muuten täällä kaks kissaa ja koira! Ja se koira käyttäytyy ihan samalla tavalla ku Cindy suomessa<3 (<-- ..random kommentti tähän väliin:D)

Tiesin kyllä että Chilessä juhlitaan paljon, mutta että iha NÄIN paljon!? Nyt jo, parin päivän täällä olon jälkeen on tiedossa useita bileitä, mm. yllätysläksärit mun host siskolle Fransiskalle ku se lähtee vaihtoon Coloradoon 25pv:) Ja alkoholiki kuuluu täällä iha normaaliin päiväjärjestykseen, jo ekalla lounaalla mama tarjos mulle piscoa, mikä on sellane perinteinen Chileläinen juoma. Ja koulussa kaikki kyselee et juodaanko Suomessa ja blaablaa.. Ompahan ainaki yhteinen puheenaihe, kuha ei nyt iha yli mee :D

Raha on hankala juttu täällä, ku yks euro on yli 600 pesoo.. Menee kyl varmaa hetki tottuu tähän, shoppaillessa tuntuu et tuhlaa omaisuuksia jos esim ostaa takin joka maksaa yli 45000 pesoo, eli vajaa seittemänkymppii. Ja lompakkoki on tosi paksun tuntunen ku se on täynnä 10 000 peson seteleitä :D Oltiin eilen Franin kans shoppailemas (taas) ..tai no oikeestaan sen reissun pääpointti oli viedä mun emergency raha rotareiden toimistoon mut myöhästyttiin minuutti ja ne oli jo lähteny.. No joka tapauksessa, ostelin muutaman vaatteen ja mieleen jäi vielä kummittelemaan yhet kengät ja neule joka oli samaan aikaan lämmin ja tajuttoman kaunis. Ehkä vielä käyn nappaamassa ne matkaani joku päivä! (..ja äiti, mulla on oikeus shoppailla nyt, mulla on nii vähä vaatteita (ja kenkiä!!) mukana ;) JA täällä on kylmä!!)

Tänään en siis oo koulussa vaikka on perjantai, ku niillä on siellä joku iso koe joka kestää koko päivän, eikä mua rehellisesti sanottuna kiinnostanu istuu koko päivää tuskailemassa ja tuijottamassa koepaperii josta en tajuu hölkäsen pöläystä. Siitä siis johtuu että hengailen vielä keskipäivällä kotona yökkäreissä patjojen ja hääräävän nannyn kanssa. Luciano ja Roro ja jotkut muut luokkakaverit kuitenki suunnitteli et ne tulee hakeen mut koulun jälkee kotoota ja et mentäs yhessä syömään (terveellisesti mäkkäriin tietty..). Pitää siis yrittää siihen mennessä tehä ittestäni vähän vähemmän zombin näkönen :D

Nyt vois kyllä mennä vähä lukemaan espanjaa, jos vaikka saisin suuni pari kertaa auki tällä päläpäläkielellä siellä mäkissä :) Chao!

Perheessa..

Tanaan perhe tuli hakemaan hotellilta ja taytyy kylla sanoo etta host siskon nahdessa tuli tunne etta olis nahny vanhan tutun :) Tosi hyvin tullaan juttuun sen kanssa ja oltiin jo shoppailemassa yhessa! ..piti ostaa uudet kengat ja takki ku taalla oliki vaha kylmempi ku olin aatellu.. mut kevatta kohden mennaan :) Syotiin lounasta tanaan isolla porukalla, mama, Fran (host sisko) Lorna (host sisko) Josefa (Lornan tytto) host veljet joiden nimii en just nyt muista ja toisen niista veljista vaimo ja kolme lasta joista yks on Sofia, toinen Diego ja kolmatta en muista :D vilinaa siis riitti eika laheskaan kaikki nimet jaany mieleen.. ehka sitten huomenna!?

Suutani oon saanu auottua harmillisen vahan kun viela vahan jannittaa ja tiian etta mun espanja on aika heikolla pohjalla. Toivottavasti taa mun eparoiminen tasta kohta halvenee.. Johtuu varmaan siita et asiat on niin helppo sanoo Franin kaantamana. Mutta aijon ottaa itteeni niskasta kiinni ja ruveta mongertamaan :) Taalla on muuten tosi kylma sisalla kun ei oo mitaan lammityssysteemia. Ja vesikin oli asken tosi kylmaa suihtussa.. hrr, ootan vaa et paasen peiton alle nukkumaan. Eika pelkastaan lammon takii, oon hirmu vasyny kaikesta tasta uudesta ja ihmeellisesta. Perhe tykkas mun tuliaisista ja mun Josefalle tuoma voimistelupuku sopii taydellisesti, se on pitany sita koko paivan :D Hyva ettei menny napertelyt hukkaan. :)

Huomenna ois tarkotus menna jo kouluun, saa naha mita siita tulee.. Oon innoissani mut samaan aikaan peloissani, toivottavasti luokkakaverit on kivoja :) Ne on Franin ikasia eli vuoden nuorempia, koska mun ikaset lahtee jollekkin ihmeen Euroopan kiertueelle. Toivottavasti ei oo liian lapsellisia.. Mut omasta asenteestahan se on paljon kiinni etta viihtyyko vai ei, pitaa vaan pitaa lippu korkealla!

Jep taidanpa syya vahan iltapalaa ja painua pehkuihin etten oo sitte huomenna iha zombi siella koulussa.. Chao! :)

In Love!

Hahaa, täällä ollaan ja on ihan mahtava fiilis! Koko eilinen ilta vaa suurin piirtein hypittiin riemusta tän mun tanskalaisen huonekaverin kaa ku tajuttiin et tää on nyt oikeesti MEIJÄN kaupunki!! Uskomattoman kaunista, rinteet nousee suoraan tyynestä valtamerestä ja on täynnä värikkäitä ihania taloja. Rannat on tosi kauniita kans ku aallot lyö hiekalle :) Nyt siis tää orientaatioleiri menossa ja rotarit ja muut vaihtarit vaikuttaa superkivoilta! Eilen käytiin Chilen poliisin toimistossa jossa ne kerto meille kaikkee basic infoo täällä olemisesta ja mitä tehä jos joutuu ongelmiin. Sitte matkustettiin bussilla Santiagosta Vinaan ja täällä on upeen näköstä!! kaupunki on täynnä ihmisiä ja vilinää, i love it!<3 mut nyt pitää taas kiitää.. :)

Viime hetken säntäilyä ympäriinsä..

Nonniin, 64 tuntia lähtöön! Kone kohti vaihtopaikkaa Pariisia kiihdyttää siis torstaina iltapäivällä Helsinki Vantaalta, ja täytyy myöntää että tässä vaiheessa on hetkittäin havaittavissa pienen pieniä paniikin poikasia :D Parin tunnin lento rakkauden kaupunkiin on kuitenkin vain alkupala, sillä sieltä lähtevässä koneessa saankin sitten kökötellä yli neljätoista tuntia.. Pakkausoperaatioita on suoritettu, mutta aika huimasti on vielä tekemistä. Ja enhän tietenkään haluu nähä kaikkia mahollisia setiä, tätejä, mummeja, kummeja, tuttuja ja ystäviä tässä vikoina päivinä, hehheh.. Eli kiirettä pitää, mutta lentokoneessa on sitten aikaa hidastaa tahtia!

Meille tänne Suomen kotiin tulee myös vaihto-oppilas Chilestä, jonka olis tarkotus asua sitten mun huoneessa. (Mikä tarkottaa sitä että mun pitää tyhjentää kaikki kaapit mikä ei sekään käy ihan hetkessä..) Ite oon sitä mietiskelly että mahtaa olla sille tyttöselle aika paljon ankeempaa tulla sosiaalisesta ja lämpimästä Chilestä tänne jöröjukkasuomeen, kun mun paeta kylmiä ja pimeitä talvi-iltoja biitsille. Oon kyllä sitä pelotellu ja varotellu ja sanonu että ihmiset ei vihaa sitä vaikkeivät välttämättä ihan heti kaikesta avaudukkaan, mutta että kannattaa vaan rohkeesti mennä hiljasiltakin näyttävien tyyppien juttusille niin saattaa yllättyä hyvinkin positiivisesti. Mutta siis kokonaisuudessaan oon vaan omalta osaltani tosi tyytyväinen siihen, että tiedän (tai ainakin toivon) saavani Chilessä lämpimän ja uteliaan vastaanoton! :)

Läksiäiset  pidettiin tossa viime perjantaina isommalla porukalla ja kivaa oli :) Meitä oli neljä hyvästeltävää tyyppiä siellä, joista yks lähtee USAan ja kaks muuta Saksaan. Hieman outo fiilis kyllä tuli siellä kieltämättä kun tajus että hetkonen, tässähän nähdään nyt suurinta osaa näistä ihmisistä viimesen kerran vuoteen! Lähimpien ystävien kanssa tosin on onneksi vielä muutama fiilistelyhetki edessäpäin :)

Aina kun kuulen jotain tulevasta Chile-perheestäni nii oon entistäkin vakuuttuneempi että tullaan tosi hyvin toimeen. Perheessä on mun ikänen tyttö, jonka kanssa ehditään parisen viikkoa hengailla ennen kun tämä lähtee vaihtoon Jenkkilään. Hirveen hyvä musta että meillä on kuitenkin noinkin pitkä aika yhdessä samassa maassa, niin ehkä se tekee mun sopeutumisesta sinne vähän helpompaa. Ainakin tutustun paljon uusiin tyyppeihin ja ilmottaudun tanssitunneille jossa tää tyttö mua vähän jelppiä :) Ja kouluunkin pääsen (tai joudun, miten sen nyt ottaa..) sitten heti ensimmäisenä maanantaina, eli käytännössä suoraan rotareiden järjestämältä orientation campilta.

'Sekavia fiiliksiä, hajanaisia ajatuksia ja tajuton kiire' kuvaa aika hyvin mun tänhetkistä olotilaa. Päälimmäisenä fiiliksenä kuitenkin ehdottomasti innostus ja positiivinen jännitystärinä :D Kyllä tästä hyvä tulee!