Taas on vierähtäny pari viikkoa

Yks päivä menin rannalle hetkeks yksin käristyyn ja lukeen espanjaa. Olin siellä jo hetken ollu ja aloin suunnitteleen lähtemistä ku yht äkkii mun vieres oleva poikaporukka rupes nauraan ja osotteleen muhu päin. Olin ekaks iha et wtf mitä mä nyt muka tein mut sit tajusin kääntyy ympäri ja huomasin et joku vanha pummi makoili noin metrin päässä musta ja vaa tuijotti.  Aattelin et ok, sil on selvästi jotai ongelmii, ja olin niiku mitää ei ois tapahtunu, laitoin vaatteet päälle, ja keräsin kamani. Mun kengät oli ihan sen ihme pummihyypän vieres ja yks pikkunen niist jätkäporukan pojist tuli ja ojensi ne mulle ettei mun tarttenu niit itte hakee, mikä oli kyl kieltämättä aika sulosta :D Lähin sitte kävelee keskustaan päin mis mun oli tarkotus tavata yks kaveri ja hetken pääst huomasin et se pummi seuraa mua. Hidastin vauhtii sillee et se käveli mun ohi mut sitte seki tietty alko hidasteleen. Siin vaihees rupes kyl oleen jo vähä liian kummallista, mut mul oli onnee ku sellane iso hevarijätkä tuli pyörällä ja sano et oli huomannu et se pummi seuraa mua ja kysy et haluunko et se kävelee mun kaa vähä aikaa. Selväjärkinen hevari vs. ihme ongelmainen pummi? Eka vaihtoehto vei kyl voiton vaikkei sekää nyt välttämättä mikää paras mahollinen. Pummi säikähti ku tää mun uus kaveri vähä kävi jututtamassa sitä ja se hevarityyppi osottautu lopun kaiken ihan mukavaks juttukaveriks. Kerto et sil on suomalainen tuttu, jota ensin en kyl uskonu alkuunkaa mut muutaman päivän päästä tää suomalainen tyttö lisäs mut facebookissa, eli ilmeisesti jotkut chileläiset puhuu tottakin :P  Ja toi pummitapahtuma ei tosiaankaa oo ainoo outo asia mitä mulle on tääl tapahtunu, tuntuu et oon koko ajan ku joku Liisa ihmemaassa ku jatkuvasti tapaa entistäkin kummallisempia ihmisiä ja tilanteita. Mut ainaki tähänastisten kokemusten perusteella suurin osa chileläisistä on oikeesti tosi ihania ja auttavaisia ja koittaa aina huolehtii et mul on kaikki hyvin :)

Viime viikolla meillä oli kaks tanssinäytöstä sen mun ryhmän kans, toinen tiistaina ja toinen lauantaina. Se tiistain juttu ei ollu mitenkää hirveen iso, ja meijän eka esiintyminen sillä koreografialla, mut iha kiva oli kumminki päästä esiintyyn. Aluks siinä oli sellane about 5minuttin improvisoiti osuus mitä kyl vähä jännitin ku mulle on oikeestaan aina suoraan kerrottu mitä pitää tehä mut ku vaa uskalsi heittäytyy nii kyl seki sitte meni hyvin ja oli tosi kivaa! Lauantaina sitte avattiin meijän toisella numerolla sellanen naapurikaupungin tanssitapahtuma, missä oli kaiken ikäsiä ja tasosia tanssijoita. Oli kivaa osallistuu avausnumeroon ja toi on koreogrefia mist oikeesti tykkään tosi paljon. Kaikilla oli päällä hyvä fiilis ja palautteen perusteella se kans välitty yleisölle. Koitan jostain metsästää videoo tosta esiintymisestä, toivotaan et jollai olis se:) Nyt sitte tällä viikolla alotettiin ideoimaan seuraavaa projektia, ja vaikuttais siltä et sen teemana ois turhautuminen. Tai siis et meijän pitää jokaisen miettii mikä asia ajaa meijät raivon partaalle ja turhauttaa tosi paljon ja miten siitä selviää, ja niitten ajatusten pohjalta lähetään rakentamaan koreogrefiaa. Ja mullehan tää tällä hetkellä sopii ku nenä päähän, koska tää vaihto oppilaana olo välillä tosiaankin on aika turhauttavaa…

Random välikommentti: sain vähä aika sitte tietää et jotku mun chileläiset kaverit lukee mun blogitekstei google translaten avulla, ja välil on tosi outoo kirjottaa ku muistan sen :D

Yks päivä viime viikolla lähettii Simonen kans maman mukaan Santiagoon ku sil oli siel oppitunteja, ja minä ja Simone kulutettiin aikaamme shoppailemalla sellasella isolla ja halvalla Patronato- nimisellä alueella. Siel oli myynnissä kyllä kaiken näköstä ja laatusta tavaraa, mulle tarttu mukaan lähinnä vaatteita. Siellä siis vierähti pyöriessä monen monta tuntia ja välillä pidettiin tauko ja täytettiin vatsamme completoilla, joka on tosi yleinen pikaruoka täällä. Vähä niinku hodari, mut siin on paljo enemmän tavaraa: nakki, tomaattia, avokaadoo ja majoneesia ja joskus kans sipulia. Se on tosi hyvää mut tajuttoman hankala syödä ilman et on vähintäänki koko suun ympärys ja nenä siinä avokadotahnassa :D

Mitäs muuta on tapahtunu.. Oon tanssinu ja surffaillu lisää ja kesäks suunnittelen hankkivani kortin kuntosalille mis mun sisko käy minkä pitäs olla hyvä. Ja yks päivä kattelin jotai ohjelmaa (Hannah Montana tai joku sen tapanen) disney chanelilta ton mun siskon tytön kans ja huomasin et mähä ymmärrän melkee kaiken mitä ne puhuu!! Woow edistyn:P Ja yks päivä saapu taas paketteja Suomesta!<3 toisessa luki että avaa heti, minkä paperit revin kyllä auki aika nopeesti, mut toisen kans pitää odottaa jouluun! :((

Tällästä paljastu äidin kokoomasta joulunodottelupaketista :)

Viime viikonloppu ei sitte ollukkaa mitenkää ihmeellinen, molempina päivinä lähin kyl ulos mut oli vähä kaiken näkösii ongelmii ja mutkii matkassa. Hengissä kumminki vielä ollaan ja terveenä. Perjantaina tosin koin ilosen yllätyksen ku lähin ulos mekossa joka oli Suomessa just napakka, etten ois voinu ola yhtää lihavampi ja viel pystyin hyvin puhee sen päälle:) eli en oo lihonnu wooooooooooooow!! Ahaha:D Nii monet mun kaverit nimittäin on lihonnu vaihos et pidin sitä enemmänki sääntönä ku poikkeuksena..

Täl viikol sitte tiedossa joku luokkaretken tapanen ja valmisteluu rotariesitystä varten, mikä pitäs pitää orientaatiossa tulevana viikonloppuna. Ja espanjaks kaikki!! Pitää valmistella hyvin, hahaha :D Ja sitte sieltä orientaatiosta lähetäänki suoraan sinne Patagonian reissulle mitä oon oottanu tosi paljon, aijon ottaa hirrrrrveesti kuvia! Näihin tunnelmiin tällä kertaa, ootte rakkaita!<3

Mut ryövättiin!:((

Olin eilen kaverin kans rannalla ottamas aurinkoo ja halusin tietää mitä kello on. Katoin et hetkinen, mä kyl suljin mun laukun vetskarin iha varmasti, ja nyt se oli auki! Aloin sitte ettimään mun puhelinta ja tyhjensin koko laukun mut eipä sitä tietenkää löytyny. Hetken penkomisen jälkee tajusin et hetkinen, nyt kyl puuttuu jotai muutaki ku puhelin; mikäs muukaa ku lompakko tietysti. Ja nyt ku tulin kotii nii tajusin et ne vei kans mun uuden ihanan iPodin ja kuulokkeet >:( Edelleenkää en ymmärrä et miten ne on sen onnistunu tekeen, mun laukku nimittäin melkeen koski mun päähän, vetskari kiinni ja suuaukko muhun päin. Enkä kuunnellu musiikkia yms eli ne osas olla tosi hiljaa. No, toivottavasti ne oikeesti tarvis rahaa, lompakon mukana meni nimittäin ihan mukava summa käteistä, pankkikortti, chilen id ja suomen id.. Positiivista tässä kaikessa kumminki on se, ettei ne tajunnu viedä mun kameraa ja niinku muutamat täällä jo mua muistuttiki, et mä oon fyysisesti kunnossa. Kaikki pitää ilmeisesti oppia kantapään kautta, ja olla tästälähin vielä entistäkin varovaisempi. Ne taskuvarkaat nimittäin ilmeisesti todellakin tietää mitä tekee!

..ja sitte ilosempia asioita!

(terveellinen lounas. Kuka sano et vaihtarina lihoo,häh!?:D)

Ihan ekaks pitää kyllä hehkuttaa et nyt on enää kuukausi aikaa pitkään ihanaan kesälomaan!! En oo ihan varma et kuin pitkä se ihan tarkkaan ottaen on mut lähemmäs kolme kuukautta nyt joka tapauksessa. Tekemistä on jo nyt suunnitteilla ihan mukavasti, mm toisien vaihtareiden luona vierailua muissa kaupungeissa ja huvipuistoretki Santiagoon luokkalaisten kans. Nyt tähän asti en oo mitenkää hirveen paljo voinu hengailla näitten mun luokkalaisten kans ku viikolla ne aina opiskelee kun niil on nii paljon kokeita. Kesällä kuitenki on toivottavasti enemmän aikaa sitten nähä niitäki, muutenki ku vaan koulun merkeissä. Ainoo asia mikä tossa kesässä vähän huolestuttaa on aurinko, mikä täällä todellakin on tooooosi voimakas! Nyt jo oon pari kertaa kärähtäny vaik on vasta kevät ja oon käyttäny aurinkorasvaa eikä oo ees ollu mitenkää hirveen kuumia päiviä.. Oon aika varma et kesän jälkeen tuun olemaan ihan musta:D

Oon tästä varmaa ennenki jo kirjotellu mut vieläkin aina yllätyn siitä kuinka kaikki muuttuu koko ajan. Siis ihan kaikki; suunnitelmat, ruokahalu, fiilikset, sää… Aluks se oli tosi turhauttavaa mut nyt siihen jo alkaa tottua ja huomaan itekki et ’chileläistyn’ eli alan myöhästeleen tapaamisista ja muuttelen suunnitelmia ihan tosta vaan :D Sää nyt muuttuu koko ajan varmaa johtuen siitä et on kevät, mut silti se on välil ärsyttävää ku ei aamulla kouluun lähtiessä oo mitää käsitystä et poltanko tänään naamani ku on nii lämmin vai tärisenkö koko päivän kylmästä. Ja toi ruokahalu ja fiilikset tosiaan muuttuu ihan jatkuvasti kans, mut kyl nyt huomaan et toi rupee vähän jo tasottuun.

Tossa vajaa pari viikkoo sitten mul oli tosi yks tosi huono päivä, ja koulussa vikoilla tunneilla istuessa tuntu et kaikki kaatuu päälle. En oikee ees tiiä et mikä sen laukas mut yhtäkii kaikki negatiiviset ajatukset ja tuntemukset vaa tuli mun päähän samaan aikaan ja rehellisesti sanoen täytyy myöntää et mun piti keskittyy etten ois alkanu itkeen siel luokassa. Aattelin et kyl se helpottaa sitte ku pääsen kotiin mut viel sielläki oli tosi levoton ja inhottava olo, joten soitin Lucianolle ja kysyin että voinko mennä niille. En ollu ikinä ollu siellä aikasemmin ja se paikka missä se asu näytti ihan Suomelta<3 Siel oli järvi ja mäntyjä eikä ympärillä ollu paljoo ihmisiä.  Tapasin kans yhen sen kaverin, joka on ollu vaihtarina Suomessa, Tapiolassa! Oli tosi mageeta vaa jutella Suomesta ja kaikesta muustaki sen kaa ku se hiffas milt must oikeesti tuntuu. Viel myöhemmin juttelin Lucianon kans ja pälätin yhtenä pötkönä kaikki ärsyttävät ja inhottavat ajatukset ulos mun päästä ja illalla ku pääsin kotiin nii oli kyllä hirmu paljon parempi olo:)

Seuraavana päivänä tosta juttelin viel yhen mun tanssiryhmäläisen kans ja se sano et; Come on! Millon sul on muka ollu asiat huonosti täällä? Sulla on kavereita, oot osa hyvää tanssiryhmää, voit mennä rannalle tai leffaan, otat surffitunteja, sulla on ihana perhe… Ja siinä sen noita asioita luetellessa tajusin et se on ihan oikeessa. Vaihto-oppilaana oleminen ei varmaan koskaan oo helppoo mut siitä lähtien oon oppinu katteleen vähä enemmän ympärilleni ja tajunnu et mul on asiat oikeestaan aika helvetin hyvin.

Tän mun ihanan perheen kans oon lähiaikoina kyl lähentyny entistä enemmän. Maman kans pystyn jutteleen oikeestaan kaikesta mistä haluankin, ja se aina muistuttaa mu et mun pitää muistaa kertoo jos on mitään ongelmaa tai ahdistusta. Mun siskon tyttö Josefa taas on nykyään jatkuvasti mun huoneessa leikkimässä jotain, esittämässä mulle sen tekemiä tanssiesityksiä tai toivomassa et laittaisin sitä tai sitä musaa soimaan. Se on tosi ihana, ja (pienellä kärsivällisyysboostauksella) tullaan hirmu hyvin toimeen. Nyt meille on kans tullu perheenlisäys, nimittäin pieni kissanpentu, jonka Josefa nimes Justiniks, koska on suuri Justin Bieber- fani :D Nimestä en nii välttämttä perusta, mut kolmikuinen vaaleenruskee kissanpentu on kyllä kieltämättä aika vastustamaton leikkikaveri :)

Tähän mennessä en oo alun orientatioo lukuun ottamatta tavannu yhtä ainutta rotary ihmistä, mut nyt viikonloppuna vihdoinki oli tapaaminen. Mulle ittelleni ei tosin ne kokoukset ois niin välttämättömiä, mut aiheutti kyllä hämmennystä ku Suomen rotarit aina muistutti et kokoukset on tosi täkeitä, ja täällä vaa sanottii et älä huolehdi, ei se oo nii vakavaa. Omia klbilaisiani tai counseloriani en siis edelleenkää oo tavannu, mut nyt tuolla tapamisessa näin muita vaihtareita ja rotareita, eikä kannata unohtaa sitä jättimäistä jätskiannosta jonka söin melkee kokonaan :D

Halloweeninä meillä oli superpitkä viikonloppu, eli maanantai ja tiistai molemmat vapaita. Menoa ja meininkiä kyllä olikin sinä viikonloppuna tosi paljon! Perjantaina mentiin parin vaihtarin kans sinne hiekkadyyneille (joista mulla ei edelleenkää oo kunnollista kuvaa mut tässä vähän esimakua) ja pian meijän seuraan liitty paikallinen kaveriporukka. Oli tosi kiva ilta, hengailtiin siellä ja juteltii ja vitsailtii ja kateltii tähtiä ja upeeta maisemaa. Ku oli aika lähtee ni joku heitti idean et pyöritään alas, ja minä hurjapäänä heti tietysti olin ensimmäisenä mukana. Se dyyni ei oo mikää ihan pieni, joten tuli aika kova vauhti ja alas päästyäni oli kyllä hiekkaa ihan joka paikassa. Mut hauskaa oli joka tapauksessa!

Lauantaina sitte rantailtiin päivällä muutaman kaverin kanssa ja illalla lähettiin ulos isolla tyttöporukalla. Matkassa oli paljon mutkia ja ongelmia, esim yks pyörty ja toisen laukku varastettiin, mut kaikesta huolimatta päästiin lopulta tanssimaan eikä ollu ihan läpeensä huono ilta kumminkaa.

Sunnuntaina piti herätä aikasin surffitunnille, minkä jälkee syötiin lounasta parin kaverin kans. Loppupäivänä en sitte tehnykkää oikeestaa yhtää mitään ku olin nii rättipoikkiväsyny. Maanantaina meni aamupäivä nukkuessa, ja illalla lähin mun kaverin mukaan sen töihin yhelle klubille. Auttelin vähä siellä mm lasien pesemisen kans, mut suuriman osan ajasta tanssin ku hullu, ja oli kyllä paras ilta pitkään aikaan! Oli halloween, mikä tarkotti et kaikilla (paitsi mulla ku en tienny:(..) oli kunnon panostus asut ja se teki viel kaikesta paljo kivempaa! Tiistai sitte kuluki mukavasti kaverin kanssa leffaillessa ja sushia syödessä.

Nyt viime viikonloppuna en tehny perjantaina mitää muute ku vaa menin tanssitunnille, mut lauantaina lähettiin blondi(eli vaihtari) porukalla ulos. Osa porukasta tuli kauempaaki, joten nukuttiin kaikki mun luona ja oli hirmu kiva ilta! Tanssittiin paljon ja juteltii ja jaettiin fiiliksii tähänastisesta vaihtovuodesta, ja täytyy kyl myöntää et oon hiukkasen kateellinen niille, jonka kaupungissa ei kukaan puhu englantii. Niitten espanja nimittäin on jo tosi hyvää! Tai no emmäkää nyt nii hirveesti enkkuu tääl enää puhu mut kumminki, kehittyishän sitä enemmän jos ei puhuis sitä yhtää. Muuten mun viikonloppuun sisälty surffausta, paljon (vähä liikaaki ilmeisesti) aurinkoo ja tosi paljon tanssia. Toi tanssi, siis se contemporary homma on kyl oikeesti tosi ihanaa, nytki valmistellaan koreografiaa jonku ison tanssifestarin avajaisiin. Oon todellaki onnekas et oon päässy mukaan toho ryhmään:)

Ja ainii!! Yks aamu saapu paketti suomesta äidiltä, mikä sisälsi ruisleipää, suklaata ja mun ittelleni vuos sitten protulla kirjottamani tulevaisuuskirjeen. Ai että maistu kunnon leipä maidon kanssa hyvältä tän pullan jälkee mitä täällä aina syödään! Ja suklaakin tuhoutuu tässä kirjotellessa kovaa vauhtia :D

KIITOS ÄITI<3

Väsyttää..

Täällä oloaikana mua on väsyttäny koko ajan, eikä auta vaikka nukkuisin vaikka kuinka, aina tulee väsymys nopeesti takasin. Varmasti johtuu kaikesta uudesta ja ennen kaikkee uudesta kielestä, mut nyt se rupee pikkuhiljaa jo ärsyttämään.. Nytkin mun pitäin itse asiassa olla tanssitunnilla, mut oon vaan yksinkertasesti niin poikki et oli pakko skipata tänään.

Täällä on ollu paljon protesteja johtuen yliopiston maksullisuus vs ei maksullisuus asiasta. Melkeen joka viikko nyt ainaki reilun kuukauden ajan on ollu yks ja tällä viikolla kaks. Niissä on se hyvä puoli et pääsee koulusta aikasemmin eikä tartte pitää koulupukua, mut aika suurta tuhoo ne kyl aiheuttaa, ainaki sen mukaa mitä oon telkkarista katellu. Ja joskus jos sattuu väärään paikkaan väärään aikaan nii saattaa joutua alueelle mis on kyynelkaasua ja se sattuu, ei kiva :/

..pitääpäs kaivaa oikeen päiväkirja esille ja kattoo et mitä sitä on oikee tullu tehtyä täs lähiaikoina.. Taitaa olla reikiä päässä ku ei oikee muistu :D

Joo, ainaki yks päivä viikonloppuna lähettii luokan tyttöporukan kans ulos. Katottiin eka Chile- Arigentiina futismatsii mut siin vaihees ku tulostaulu näytti 4-1 Argentinalle nii päätettii et ei aijota kattoo loppuun :D Mentii sitte syömään pitsaa, mikä jälkee oli tarkotus lähtee tanssimaan. Lopun kaiken ei kuitenkaa päädytty muualle ku mäkkäriin syömään jätskiä ja juttelemaan brittituristeille.. Noh, iha jees ilta kumminki :)

Näil on tosi paljon kokeita koko ajan joten viikolla mul ei oo hirveen paljoo tekemistä ku kaikki opiskelee. Nään kuitenki muita vaihtareita ja käyn siellä tanssitunneilla, jotka on toooooosi ihania! Taas on koreografia tekeillä johonki tanssitapahtuman avajaisiin:)

Yks päivä täällä oli sellanen 'tuhat rumpua' niminen festivaalijuttu, johon osallisuttiin ton tanssiryhmän kans afro koreografialla. Tunnelma oli aivan mahtava ja paikalla oli varmasti enemmänkin kun tuhat rumpua :D Tanssittiin kulkueen mukana ja matka oli pitkä, mut rumpujen soitto ei lakannu eikä tunnelma laskenu milliäkään koko aikana. Päivä oli tosi kuuma ja meillä oli muutama 'huoltomies' jotka aina kanto meille täytettyjä vesipulloja. Mut iso osa siitä vedestä kyl itse asias meni siihe ku ne heitteli sitä meijän päälle, ja tuli ihan tarpeeseen kyllä, muuten oltais varmaan kaikki läkähdytty kuumuuteen. Upee päivä oli vaikka illalla särkiki jalkoja aika mukavasti! Lähtisin uudestaan millon tahansa :)

Ton mun siskon tytön Josefan kans oon tullu paljo läheisemmäks nyt viimeaikoina! Se on tosi ihana ekaluokkalainen ja sen kanssa höpötellessä oppii paljon kieltä :) Aika hölmö se kyllä on, mutta ihanalla tavalla. Ja kaunis (paitsi et nyt silt puuttuu kaks hammasta..)! Menee malliks johonki joulukuvastoon :) ...Kasvovärit tuottaa täällä suurta huvia päivittäin, niinkun kuvasta näkyy :D

Yks päivä nähtiin kaikki Viñan lähettyvillä asustelevat vaihtaritytöt yhen niistä kotona ja oli ihana jakaa ajatuksia! Perheen tyttö opetti meille kans vatsatanssia mikä oli tosi hauskaa, ja hetken päästä tajusin et hetkinen, olohuonehan on täynnä tanssivia sukulaisia taaperoista isoäitiin! Tätä ei kyllä tapahu siellä kotisuomessa, ihanan spontaania!

Tääl on nyt jo ollu monena päivänä nii lämmin et on voinu menä rannalle<3 Ja oon kuvaillu paljon graffiteja, ku ne on nii mageita ja täällä niitä riittää! Tässä fiilistelykuvia :)

terkkuja :)

Hyvä päivä:)

Tänään oli tosi kiva ja chilli päivä, ja hyvä fiilis pysy ihan koko päivän:) Aamulla heräsin herätyskellon pärinään (vaikka on sunnuntai..) keräsin kimpsut ja kampsut, nappasin aamupalaa ja sitte Luciano jo oliki ovella koputtelemassa. Otettiin micro Con Coniin, siellä tavattiin Anto ja otettiin kurssi kohti rantaa. Anto ja Luciano on nimittäin jo jonkun aikaa käyny surffitunneilla ja tänään sitte päätin lähtee mukaan. Kiskottiin märkäpuvut päällemme, napattiin laudat ja pienen lämmittelyn jälkeen mentin veteen. Vesi on täällä niin kylmää ettei siellä lilluskelu pitempiä aikoja tulis kuuloonkaan pelkissä bikineissä, mut sen puvun kanssa ei ollu yhtää kylmä:) Se surffaus oli tosi vaikeeta mut hauskaa, ja tunnin aikana tuli kyllä nieltyä aika paljon sitä suolavettä :D Kaatuilin nimittäin miten päin milloinkin, mut pikkuhiljaa sitä rupes tajuumaan ja muutaman kerran pääsinkin jo laudalle seisomaan iha ilman apua! Vaikkei se varmaa nii coolilta näyttäny (ensin hirvee räpiköiminen et saan itteni sihdattua oikeeseen asentoon, sitte jotenki ihmeen tuurilla onnistun nappaamaan sen aallon ja lopulta heilun sen laudan päällä muutaman sekunnin seisoalteni kunnes pläjähdän veteen) nii tuli kyl mahtava fiilis siitä ku onnistu :D Ens viikolla uudestaan!!

Tunnin jälkeen oli kiljuva nälkä, ja kun tulin kotiin nii löysin Lornan ja sen poikaystävän grillailemasta lihaa ja kanaa lounaaks parvekkelta. Täydellistä! Syötiin yhessä, mikä jälkeen päätin lähtee lähirannalle käristymään ja opiskeleen vähä espanjaa. Makoilin siellä aikani, eikä menny kauaa ku sain seuraa: Argentinalainen vaihto-opiskelija. Se oli tosi mukava ja taas huomasin kuinka paljon oon oikeestaan oppinu espanjaa!! Juteltiin pitkät pätkät ja sen kokemukset vaihto-oppilaana olemisesta kyllä tavallaan lohdutti mua, ku sillä oli ollu aluks iha samoja ongelmia kun mulla, siitäkin huolimatta et sen äidinkieli on espanja. Ei huolta siis:) Tehtiin kans sen  kanssa pieni kävelylenkki ku halusin nähä Valparaison graffiteja ja se täällä jo pitempään asuneena tiesi hyvät paikat. Oli kyllä tosi upeita ja otin paljon kuvia, lataan tänne blogiin heti ku vaan saan jostain revittyä sen USB kaapelin mun kameraan..

Tällä viikolla ei oo kai muuten tapahtunu mitää hirveen erikoista. Maanantaina koulua ja lounas kaverin kanssa, tiistaina koulua ja piti olla tanssitunti mut ei ilmeisesti ollukkaa kosk vaa venailin siellä eikä kukaa saapunu paikalle. Keskiviikkona sitte oli onneks tunti ja rakastun kyl toho contemporaryyn joka tunti vaa enemmän ja enemmän! Onneks se on kolme kertaa viikossa, haha:D Aika jäljessä siellä kyl oon nytte ku en oo päässy meneen kahteen viikkoon, mut kirin niitä muita kiinni pikkuhiljaa. Keskiviikon tunnilla se opettaja oli vähä nyrpeen olosena ku en ollu ollu tunneilla nii pitkään aikaan mut perjantaina se jo kehu et tein tosi hyvin, ehkä mä sitte oikeesti ansaitsen paikkani siinä ryhmässä:) Perjantai-iltana ton tanssitunnin jälkeen kiiruhdin kotiin ja aloin ettimään jotain menomestaa illaks. Lopulta sitte naapurin Pipe nappas mut mukaansa yksiin kemuihin ja oli kyllä ihan mukava ilta:) Tosin mielummin aina lähtisin johonki tanssimaan ku vaan istumaan jonku kotiin ja juttelemaan, ku toi juttelu osuus ei vielä ihan suju niin kätevästi :D Vietin sitte yön siellä ja aamulla käppäiltiin Pipen kanssa kotiin ja kävin taas juoksemassa. Eipä sen kummempia! Täällä on nyt alkanu oleen selkeesti lämpimämpi, ei joka päivä shortsikeli mut nyt esim tänään ja eilen iha kunnon lämpötilat et pysty meneen rannalle ruskettuun:)

..Ainii!! Pitipäs vielä kertoo että tänään täin täällä ekaa kertaa pari eksyneen/hämmentyneen näköstä turistia! Niitä ihmetellessä tuli sellanen olo et mä asun täällä ja tiiän miten asiat toimii :DD ..ei ehkä pitäis piristyä muitten tietämättömyydestä mut en voinu sille mitää:P

Paluu kököttämään koulun penkille!

Tänään oli siis eka koulupäivä lomien jälkeen ja saman laisena tylsänä se jatku ku ennen lomiakin! Ainut ero tosin oli et en oo enää iha nii hukassa ja voin olla vähä rennommin koulussa ku tunnen porukkaa hiukkasen paremmin. Koulun jälkeen Käytiin luokkakaverin kans yhessä syömässä ja ku pääsin kotiin nii mama ilmotti et puolentoista tunnin päästä pitäs lähtee Manuelin (host veli) vaimon synttäreille. Ennen sitä oli kumminki just sopivasti aikaa käydä juoksemassa hetki ja pian lenkiltä tultuani huomasinki istuvani keskellä sukujuhlia. Nää suvun tapaamiset on täällä must tosi ihania, kaikki tuo aina jotain ruokaa joten sitä todellakin riittää ja tunnelma on rento. Mun osalta tosin suurimmaks osaks kuuntelua mut ei se nii haittaa:) Ja lapset on tosi ihania!! Ne aina juttelee mulle iha innoissaan :D

Edellisen postauksen kirjotin vissiinki keskiviikkona.. Kamala ku en muista mitä tein torstaina..?? Eiku joo, kävin syömässä Simonen kanssa. (eipä ollu kyllä hirveesti muistettavaa tossa..) Ollaan molemmat iha rakastuneita tohon Youghurt Life nimiseen jätskipaikkaan! haahhaha, jotenki vahingossa aina eksytään sinne ku ollaan siel ostoskeskuksessa :P Perjantaina lähettiin kavereiden kans yhen mun luokkalaisen Claudian 'kesämökille' Olmueen. Mentiin metrolla ja microlla nii lähelle ku pääsi, mut siitä oli vielä noin 40 min kävelymatka perille asti.. Oli jo myöhä ja pimeetä ja aika jännä matka. Pistettiin tosin pojat kävelemään meijän eteen ja taakse :D Perille kuitenki päästiin ja siellä grillailtiin ja oli lopun kaiken tosi kyllä kiva ilta/yö :) Tosin mä olin taas kerran eka joka meni nukkumaan, mut järkeilin ettei musta ehkä oo puoliunisena iloo juur kellekkään ku en kumminkaa pystyis ymmärtään melkee yhtää espanjaa! Seuraavana päivänä syötiin lounasta siellä porukalla ja siivoiltiin ja lähettiin takasin kohti Viñaa. Illalla oli tarkotun lähtee Simonen kans ulos mut sit tuli SÄHKÖKATKOS eikä voitu lähtee:(( Sillon vissiinki oli sähköt poikki melkee puolelta Chileltä ja se kyl aiheutti hämminkiä..  Menin sitte nukkumaan ku ei kerran ollu valoja ja tais olla iha hyvä idea koska nukuin seuraavana päivänä yli puolenpäivän!

Eilen illalla mulla oli pieni ahdistus päällä ja must tuntu etten täytä täällä ihmisten odotuksia musta. Pyöriskelin sitte hetken sängyssä mut en saanu nukuttua ja päätin mennä juttelemaan mamalle joka oli vielä hereillä. Ja kuinka ihana se onkaan ku se jotenki onnistuu selittään asiat espanjaks sillee et jopa minä tajuun ja sain purettuu mun huonoo mieltä ja sain halin mitä kaipasin ja mama muistutti mua et aina jos mul on huono mieli jostain nii mun pitää kertoo sille. Se on aivan ihana<3 Tänään on paljon parempi olo :)

Lomalla (osa2)

Nonniin, nyt on taas aikaa kirjotella lisää :) Hiekkadyynipäivän jälkeen seuraava kirjottelemisen arvonen juttu on vissiinkin parin koulukaverin synttärikemut. Sinne lähettiin isolla porukalla makuupussien kanssa, koska lähes kaikki vietti yönsä juhlapaikalla. Porukka oli mulle suht vierasta (tai no ei vierasta muttei nyt ihan tuttuakaan) ja yhdistettynä mun ei-niin-hyvään biletysfiilikseen lopputuloksena oli mun osalta aika laimee ilta/yö. Tutustuin kyllä aika moniin kivan olosiin tyyppeihin, mut tuntu jotenki et mun kaikki aika siellä meni ihmetellessä et kenen kanssa mun oikein pitäs puhua ja missä porukassa seisoskella. Kaikki nimittäin jotenki liikku hirveen paljon koko ajan ja vaihteli porukkaa eikä kukaan istunu 5min pitempää paikallaan joten olin ison osan ajasta varmaan aika hölmön näkösenä vaan tallustelemassa ympäriinsä.. Oisin ollu valmis nukkumaan jo siinä yhen aikoihin, mut kun menin huoneeseen missä mun ja parin muun tytön oli tarkotus nukkua, nii huomasin et se on ihan täynnä porukkaa -.- Väsyneenä en ymmärrä espanjasta sitäkään vähää mitä normaalisti, joten kökötin siellä puoliunessa erittäin epäsosiaalisena ja toivoin vaan et pääsisin vihdoinki nukkumaan. Sitte joskus ehkä 3-4 aikoihin porukka vihdoinki asettu nukkuun, ja mikäs mukaan sieltä sitten tupsahtaa kun maanjäristys!! Ei ollu iso, mut sellanen kumminki et kaikki taas rupee pälättään ja selittään ja valot uudestaa päälle.. Siinä vaiheessa olinki sitte jo niin kuoleman väsyny et nukahin joka tapauksessa, vaikka kaikki suurin piirtein huus mun ympärillä :D Aamulla lähes kaikilla oli asiaankuuluva laginen fiilis enkä siis kotimatkankaan aikana onnistunu sosialisoitumaan. Ärsyttää 'heittää hukkaan' tollaset tilaisuudet tutustua uusiin ihmisiin ja saada kavereita, mut aina ei vaan kertakaikkiaan pysty oleen se maailman sosiaalisin ilopilleri.

Seuraavana päivänä hengailin vaa hetken muutaman kaverin kanssa ja käytiin syömässä porukalla ku yhellä niistä oli synttärit. Ja sain vihdoinki ostettua sim kortin mun puhelimeen!! Tai no itse asias sain sen ilmaseks, en kyl tiiä miks, kassatyyppi vaa selitti et kosk oon ulkomaalainen (!!??) Mut ei haittaa mua, hyvin toimii! :P Torstaina sitte lähettiin maman ja Josefan (siskon tyttö) ja Diegon (veljen poika) kanssa Papudoon tädin asuntoon kylään muutamaks päiväks. Papudo on about tunnin ajomatkan päässä täältä, sellanen pikkunen rantakaupunki. Siellä oli alkupäivinä aika pilvistä ja viileetä, mut jotenki noi pikkulapset kuitenki tarkeni leikkiä vedessä, hui! Siellä mulla oli sellanen parin päivän 'masennus' kausi kun rupesin miettiin et mitä mä oikeen teen Chilessä, et eihän mulla oo täällä yhtään mitään. Niiden päivien aikana kuitenki tulin tosi paljon läheisemmäks noitten lasten kanssa ja opin paljon espanjaa, ja viimesenä Papudopäivänä ei ollu enää masennuksesta tietookaan, vaan juttelin ilosesti lasten kanssa ja Diego jopa kommentoi et 'sä puhut tosi paljon enemmän espanjaa nyt!' Tuli kyllä huimasti parempi mieli :) Yhtenä päivänä tuolla lähin mun supermiesurheiluhullun host sedän kanssa patikoimaan sellaselle pienelle syrjäselle rannalle. Päästin perille ja mä keräilin vähän simpukoita ja kiipeilin siellä kallioilla ja näin saukon! (tai joku sellanen vastaava siellä pulikoi..) Oli ihana paikka, mut onnistuin pudottaan mun puhelimen veteen ja se meni tietty rikki :((

Papudon reissun jälkeen olikin sitte jo 18pv, eli Chilen itsenäisyyspäivä, jollon vietetään tosi paljon aikaa perheen kanssa. Lähettiin sitte lounastamaan Viñan ramadalle, mikä on sellanen iso, vähän jotain karnevaalin ja torin välistä oleva juttu. Paljon ihmisiä ja hulinaa ja Chileläistä ruokaa ja muita perinteisiä juttuja ja pelejä ja arvontoja ja huvipistolaitteita jnejne.. Tykkään tollasista paikoista mis on paljon ihmisiä ja tuolla tuli kyllä vietettyä tosi kiva päivä! Ja päivän aikana tuli pari kertaa taas sellanen 'kuulun (melkeen) perheeseen' tunne :) Illalla sitte lähin Lucianon kans ulos ja mentiin Reñacaan syömään ja lagailemaan rannalle, minkä jälkeen oli tarkotus tavata muut tyypit ja lähtee yhessä takas sinne ramada paikkaan. Yks toisensa jälkeen porukka kuitenki peruutti ja loppujen lopuks huomattiin Lucianon kans et ollaan vaan kahestaan. Päätettiin mennä kumminkin ja siellä kyllä sitte törmäiltiin tuttuihin :) Maistoin kans vihdoinkin 'terremoto' nimistä juomaa, mistä kaikki on jaksanu mulle vouhottaa mun tänne tulosta saakka :D Luciano halus opettaa mulle miten tanssitaan jotain Chileläistä tanssia, mut Viñan ramadalla oli bändi joka soitti pelkkää quecaa mikä oli tylsää.. Päätettiin sitte mennä Valparaison ramadalle missä piti olla enemmän bändejä, mut ei lopun kaiken koskaan päästy perille asti koska päätettiin et se on liian vaarallista ku se alue on vähä hämärä.. Pyörittiin siis Viñassa vielä hetki ja napattiin micro millä päästiin kotiin nukkumaan.

Seuraavana päivänä (eli maanantaina??) lähettiin taas perheen voimin lounastamaan, tällä kertaa Valparaisoon yhteen tajuttoman hyvään seafood ravintolaan. En oikeen tienny et mitä kannattais tilata, joten luotin Lorna siskon neuvoihin ja söin alkupalaks simpukoita, mitkä oli paistettu uunissa ja missä oli juustoo päällä. Oli kyllä parhaita simpukoita mitä oon ikinä syöny, omnomnom!!!:) Varsinaiseks ruoaks sitte söin sellasta rapupaistosta, mikä oli kans toooosi hyvää! Syömisen jälkeen kiiruhdin kotiin, koska suomimummu oli tilannu multa skypeajan ja halus jutella mun kanssa. Hyvin onnistu mummulta skypen käyttäminen ja oli kia vaihtaa kuulumisia!:) Iltapäivällä lähin sitte käymään keskustassa ku halusin lähettää kirjeen ja shoppailla vähän, mut kaikki kaupat oli kiinni itsenäisyyspäivähommeliinien takia.. Oli kumminki ihana ilma joten päätin kävellä kotiin jätkikioskin kautta. Hyvä suunnitelma muuten, mut en tajunnu et ihan muutama ihminen saattaa haluta jätskiä aurinkoisena kevätiltana, varsinkin ku liikkeellä oli paljon lapsiperheitä. Lopun kaiken tuli mun vuoro ja tallustelin kotiin tyytyväisenä jättiläisananasjätskitötterön kanssa :P Täällä on ihan tajuttoman paljon eri jätskimakuja!! hahaha, taivas, nam<3 :D

Illalla en tehny juur mitään, koska seuraavana päivänä piti nousta aikasin ku lähettiin luokkakavereiden kans Maitencilloon, sellaseen rantamestaan. Sää ei kuitenkaa oikeen suosinu meitä, oli aika viileetä ja pilvistä. Kaikesta huolimatta oli kuitenki ihan mukava päivä, pelattiin lentistä ja syötiin empanadoja (voisin elää empanadoilla...) ja pari hullua yritti bodyboardingia! ..tai siis yritti sen takia et ei ne siellä kylmässä vedessä niin kauaa viihtyny et ois ees päässy alkuun :D Kesällä kyllä aion opetella!! Meijän oli kans tarkotus mennä ratsastamaan mut hevosia siellä paikassa oli liian vähän.. Tai meitä liian paljon! :P Illansuussa päätettiin et nyt lähetään takasin Viñaan ja mentiin pysäkille oottelemaan bussia. Saatiin kuitenkin odotella yli tunti, koska kaikki ohi ajavat microt oli ihan tupaten täynnä. Siinä vaiheessa ei ollu enää nii kivaa ku kaikilla oli tosi kylmä ja väsytti, mut vihdoinki yks micro nappas meidän kyytiin ja päästiin takasin kotiin.

Tänään sitte on ollu aika rento päivä, nukuin pitkään ja lähin ostarille syömään Simonen kanssa. Aina kun me nähään niin molemman vaa pälättää hirveetä vauhtia ku on nii paljon kerrottavaa, ja vaik ois kunka nälkä, nii ruokapaikan löytämiseen ehtii keskittyä vasta noin 15min selityksen jälkeen :D Iha hyvä juttu sinänsä, ainaki riittää juteltavaa:) Saatiin kuitenkin jotain syötyäkin siinä pälättämisen lomassa, ja sitte lähettiin metsästämään mulle mp3.sta ku nyt en oo voinu kuunnella musaa ku se mun iPhone tippu veteen.. Mentiin sitte sellaseen elektroniikkakauppaan ja ostin 'feikki iPodin' (eli mp3sen joka näyttää iPodilta..) Se oli tosi halpa ja olin iha innoissani et jeejee, nyt voin vihdoinki taas kuunnella musaa! Mut ku pääsin kotiin ja tutkimaan ostostani nii eihän se tietenkää toimi :( ..tai sitte en vaa osaa sitä oikeen käyttää.. Siinä on kumminki kuulemma 3kk takuu elikkä meen varmaan kuitti kätösessä selittään takasin sinne liikkeeseen tässä joku päivä.. En vaa pysty elään ilman musiikkia!! Enkä voi lähtee lenkille ilman musiikkia! Ja käveleminen on toooosi tylsää ilman musiikkia!   :( Toivottavasti saan jonku toimivan musavekottimen pian!

Siinäpä sitten tähänastiset seikkailut, katotaan mitä loppuviikosta tapahtuu! Yks kaveri aikoo ehkä pitää jotkut kemut perjantaina, ja tänään kysyin siltä et pitääks se ne vai ei. Ei kuulemma vielä tiedä.. Joo, mutta asia saattaa muuttua.. Miten ihmeessä Chieläiset suunnittelee niitten elämää ku mikään ei oo ikinä varmaa ja kaikki muuttuu vielä 30 min ennen lähtöä? :D Eli en siis osaa yhtään sanoo mitä loppulomasta tulee tapahtuun, sen tietää sitte vasta jälkeenpäin :P Ainakin Simonen kanssa ois tarkotus lähtee ulos taas lauantaina, sen nyt pitäis ainaki onnistuu, ku Simone on tanskalainen, eikä vielä hirveen chileläistynyt :D

Lomalla (osa1)

Nonniin, nyt on jo yli puolen lomasta hujahtanu nopeesti ohi, ja alkujännityksestä huolimatta tekemistä on löytyny ihan mukavasti! :) Eka viikonloppu tosiaan meni sairastellessa, mutta heti kun siitä päästiin niin maanantaina lähin ulos syömään lounasta luokkakavereiden kanssa. Kun mahat oli saatu täyteen niin otettiin micro naapurikaupungin jättimäisille hiekkadyyneille.

!!!!(tieoisku)!!!! Micro on siis täällä yleisin julkisen liikenteen kulkuväline, niinkun pikkubussi, ehkä vähän reilu puolet Suomen busseista. Lipun hinta on Suomen julkiseen liikenteeseen tottuneille naurettavan halpa, 400 pesoa, eli noin 0,6€. Tuo on täällä vielä korkea hinta, koska mulla ei oo vielä opiskelijakorttia, jolla matka maksaa puolet vähemmän. Microilla ei oo mun tietääkseni mitään aikatauluja, tai ainakaan en oo vielä kertaakaan nähny niitä käytettävän jos sellaset on. Jos siis haluu päästä johonkin, pitää vaan mennä pysäkille ja valita ohikiitävistä microista se joka menee oikeeseen paikkaan. Se valintakohta sitten onkin se hankalin, koska jokaisessa microssa on vaikka kuinka monta pientä kylttiä ja lappusta, joissa lukee paikkojen nimiä, ja sitte on vielä se numero. Tekstin niistä kylteistä erottaa vasta kun ko micro on jo aika lähellä, ja sitte pitää muistella että onko tekstin ilmottama paikka lähellä sitä paikkaa mihin haluu sillä kertaa päätyä ja jos siinä pähkäilee liian pitkään niin micro on jo hujahtanu ohi! :D Tähän saakka oon kumminki onnistunu aina päätymään sinne minne oon halunnukki, tosin muutaman kerran on tullu pieni nähtävyyskierros tehtyä. Kuljettajat on kuitenkin yleensä tosi mukavia ja neuvoo mielellään missä hypätä pois:)

Juu elikkä yhellä tollasella microlla päädyttiin sitten luokan kanssa sinne dyyneille, ja oli kyllä vaikuttava näky! Jättimäiset oranssit hiekkadyynit kohos turkoosista tyrskyävästä merestä ja kaikki mun luokkakaverit oli 'ripoteltuna' pitkin dyyniä kiipeämässä ylös. Siinä hetkesä harmitti kyllä tosi paljon ettei sattunu kameraa mukaan! Ihmettelin siinä hetken ja muiden esimerkkiä seuraten aloin kiipeemään kohti huippua. Dyyniä pitkin kiipeeminen on tajuttoman raskasta ja hankalaa kun joka askeleella ylöspäin liukuu vähintään saman verran alaspäin :D Jotenkin onnistuttiin kaikki sinne huipulle kuitenkin räpiköimään, ja sitten laskettiin sellasella laudalla sieltä alas ja kiivettiin taas ylös jnejne! Hauskaa oli, mutta ton jälkeen löyty kyllä pari päivää hiekkaa mitä kummallisemmista paikoista, mm korvista :D Joku päivä kyllä meen tonne uudestaan ja otan kameran mukaan!!! :)

Nyt pitää kuitenkin taas kiitää, lähen syömään lounasta ulos Simonen ja jonkun sen kaverin kanssa ja yritän onnistua lähettämään kirjeen Suomeen.. :) Kirjottelen lisää lomaseikkailusta piakkoin!